Jokaisessa taloyhtiössä olisi hyvä olla järjestyssäännöt, jotka ovat kaikkien asukkaiden luettavissa. On tyypillistä, että järjestyssäännöt ovat nähtävillä esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla. Taloyhtiön järjestyssäännöistä päätetään tai ne hyväksytään useimmiten yhtiökokouksessa. 

Mistä järjestyssäännöissä saa määrätä?

Järjestyssäännöt eivät ole samalla tavalla juridinen dokumentti kuin esimerkiksi yhtiöjärjestys. Ne on kuitenkin hyvä olla, ja niiden tarkoitus on turvata asukkaiden viihtyvyys, kotirauha ja turvallisuus. Mitään määräyksiä järjestyssääntöjen suhteen ei ole, joskaan ne eivät saa rajoittaa liiaksi normaalia elämää. Säännöt eivät luonnollisestikaan saa olla ristiriidassa Suomen lain kanssa – tästä syystä esimerkiksi tupakointia tai grillaamista parvekkeilla voi olla käytännössä hankala kieltää. 

Taloyhtiön järjestyssääntöihin kannattaa kirjata ainakin yleisten tilojen ja piha-alueiden käyttöohjeet. Järjestyssäännöissä mainitaan useimmiten myös esimerkiksi hiljaisuusajasta ja ulko-ovien aukioloajoista. Osa säännöistä saattaa olla siinä mielessä suosituksen kaltaisia, ettei niiden rikkomisesta todellisuudessa ole mahdollisuutta asettaa rangaistuksia. 

Joskus asukkailla voi olla keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mitä järjestyssääntöjen noudattaminen tarkoittaa. Kuitenkin esimerkiksi hiljaisuusaikana saa käydä suihkussa, ja lasten leikki tai satunnaiset lemmikin haukahdukset päivisin kuuluvat elämän ääniin. Muun muassa erimielisyyksien vuoksi järjestyssäännöt kannattaa kuitenkin käydä säännöllisesti läpi ja päivittää tarvittaessa. Mikäli järjestyssääntöihin tehdään muutoksia, uudet säännöt kannattaa jakaa joka asuntoon. 

Mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa?

Pääsääntöisesti taloyhtiön järjestyssäännöt ovat ikään kuin asukkaiden keskinäinen sopimus, jonka noudattamista odotetaan. Jos kuitenkin sääntöjä rikotaan toistuvasti, seurauksena voi olla esimerkiksi huomautus. Jos rike on erityisen merkittävä, seurauksena voi olla jopa huoneiston hallintaanotto. 

Mikäli järjestyssääntöjä rikotaan ja se häiritsee naapureita, asukkaiden tulee ilmoittaa tästä kirjallisesti isännöitsijälle. Isännöitsijä voi huomauttaa asukasta sääntöjen rikkomisesta. Jos sääntörikkeet ovat toistuvia eikä huomautuksiin reagoida, taloyhtiön hallitus voi antaa kirjallisen varoituksen huoneiston hallintaanotosta. Mikäli huoneisto on vuokrattu, taloyhtiön tulee tiedottaa varoituksesta myös vuokralaista.

Taloyhtiö voi tietyissä tapauksissa ottaa osakehuoneiston hallintaansa, mikäli osakas laiminlyö velvoitteitaan tai rikkoo sääntöjä. Osakehuoneiston hallintaanotto tulee toteuttaa laissa määritellyllä tavalla, joten ennen toimenpiteisiin ryhtymistä taloyhtiön hallituksen kannattaa konsultoida isännöitsijää tai juridiikan ammattilaista. Mikäli huoneistossa on vuokralainen, vuokrasopimukseen perustuva vuokralaisen oikeus pitää huoneisto hallinnassaan lakkaa siksi ajaksi, kun taloyhtiöllä on huoneisto hallinnassaan. Jos hallintaanotto ei johdu vuokralaisen käytöksestä tai menettelyistä, taloyhtiön tulee ensisijaisesti tehdä vuokrasopimus tämän kanssa. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta vuokrata huoneistoa vuokralaiselle, jonka menettelyn takia prosessiin ryhdytty.

Yhdessä sovitut järjestyssäännöt ovat paras edellytys naapurisovulle

Naapurisovun vuoksi hyvin tiukkoja sääntöjä ei kannata luoda. Samasta syystä järjestyssäännöt kannattaa hyväksyttää yhtiökokouksessa – ja osa säännöistä voikin olla sellaisia, joiden laatiminen edellyttää jokaisen osakkaan hyväksyntää. Mikäli esimerkiksi taloyhtiön hallitus päättää järjestyssäännöistä vain omassa keskuudessaan, voi olla, että kaikki osakkaat eivät sitoudu niihin tai koe niitä aiheellisiksi.

Koska järjestyssäännöt laaditaan asukkaiden asumisviihtyvyyden, turvallisuuden ja yhteisen sovun varmistamiseksi, yhteisymmärrykseen niiden suhteen on syytä panostaa. Säännöistä kannattaa keskustella säännöllisesti, ja joustavuus puolin ja toisin on tärkeää naapurisovun kannalta.