Perintö ei ole aina mieluinen saaminen perijöille. Perintöön saattaa kuulua mahdollisesti huonokuntoinen talo tai asunto syrjäiseltä seudulta, jonne kukaan perillinen ei halua muuttaa, ja jonka arvo voi olla jopa negatiivinen. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia? Voiko peritystä talosta kieltäytyä?
Voiko perinnöstä kieltäytyä osittain?
Osasta perintöä ei voi kieltäytyä, vaan perintö tulee ottaa vastaan joko kokonaisuudessaan tai kieltäytyä kokonaan. Perintöoikeuden voi myös siirtää omille lapsilleen tai perintöjärjestyksessä seuraavana olevalle. Osan omasta perintöosuudestaan voi luovuttaa eteenpäin, mutta tällöin perinnönluovuttaja on perintöverovelvollinen, koska hänen katsotaan alkaneen toimiin perinnön osalta. Myös vastikkeetta eteenpäin luovutetun perinnön vastaanottaja on velvollinen maksamaan lahjaveron.
Perinnöstä kieltäytyminen tulee tehdä ennen tai mahdollisimman pian perittävän kuoltua, jotta perinnöstä luopuminen on tehokas. Tehokas luopuminen tarkoittaa sitä, että perinnöstä luopuminen tai kieltäytyminen on tehtävä kirjallisesti, ja että perillinen ei saa alkaa minkäänlaisiin toimiin perinnön osalta, joka voitaisiin katsoa perinnön vastaanottamiseksi. Näitä toimia voivat olla pesänhoitajana toimiminen tai perunkirjoitukseen osallistuminen.
Purkukuntoinen talo syrjäseudulla yksinään voi olla monelle sellainen perintö, mitä ei ole mielekästä ottaa vastaan. Talon ollessa osa isompaa kokonaisuutta, perinnön vastaanottaminen ja myyminen voivat kuitenkin kääntää kokonaisuuden plussalle. Perittävän omaisuuteen saattaa kuulua talon lisäksi esimerkiksi metsätila, osakesijoituksia tai käteistä. Perinnöstä kieltäytyminen tarkoittaa myös sitä, että tunnearvoltaan suurista esineistä on kieltäydyttävä.
Järkevin toimintamalli perinnön vastaanottamisen suhteen riippuu siis paljon kokonaistilanteesta. Verotuksen optimoinnin kannalta kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen, koska perintöverotukseen liittyvät asiat ovat usein monimutkaisia. Verotuksesta voit lukea lisää verottajan sivuilta.
Huonokuntoisen talon ollessa osa perintöä, kannattaa huomioida ainakin, miten helposti talo on myytävissä sekä onko kunnan puolesta kiinteistölle saatavissa purkulupaa, ja jos on, niin edellyttääkö se uuden rakennusluvan hankkimista. Mikäli talolla on jonkinlaiset edellytykset mennä kaupaksi, myynti on yleensä perillisten kannalta helpoin ratkaisu. Joissain tapauksissa rakennuksen purkaminen ja sen jälkeen pelkän tontin myyminen voi olla kannattavampaa.
Perimysjärjestys eli kenelle perintö siirtyy
Perimysjärjestys etenee alla kuvattua reittiä. Jos jonkin portaan perilliset puuttuvat tai kieltäytyvät perinnöstä, edetään seuraavalle portaalle.
Perimysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat rintaperilliset eli lapset ja lapsenlapset. Rintaperillisten ketju on ns. avoin, koska heillä on rajaton sijaantulo-oikeus. Se tarkoittaa sitä, että mikäli perittävän lapsi on kuollut, tulevat tämän lapset hänen sijaan. Rintaperillisten ollessa alaikäisiä, perinnöstä huolehtivat heidän huoltajansa. Tai mikäli molemmat ovat esteellisiä hoitamaan perintöä, voidaan lapselle määrätä edunvalvoja. Vanhemman esteellisyys voi johtua vanhemman sekä lapsen ollessa kuolinpesän osakkaina tai mikäli testamentissa on määrätty perinnöstä huolehtimaan joku muu kuin lapsen vanhempi.
Toisena perimysjärjestyksessä tulee puoliso. Mikäli perittävä on ollut naimisissa, mutta ilman rintaperillisiä, jäämistö menee puolisolle. Kuitenkin eloonjääneen puolison kuollessa puolet pesästä perii ensiksi kuolleen vanhemmat, sisarukset tai heidän lapset.
Mikäli puolisoa ei ole niin kolmantena perimysjärjestyksessä tulevat vanhemmat ja sisarukset, sekä sisarusten lapset. Tämä ketju on myös avoin, kuten rintaperillisten osalta.
Neljäntenä perimysjärjestyksessä tulevat isovanhemmat ja sedät, tädit sekä enot. Tämä ketju ei jatku setien, tätien ja enojen jälkeen, eli serkut eivät ole perimysjärjestyksessä mukana ilman testamenttia.
Mikäli ketään yllä mainituista ei löydy tai kaikki kieltäytyisivät perinnöstä, on viimeisenä perinnönsaajana valtio. Valtiolle päätyviä perintöjä on vuosittain melko vähän ja valtion on mahdollista siirtää perintö esimerkiksi kunnalle tai perittävän läheiselle.
Testamentilla voi vaikuttaa perinnönjakoon vain tietyin osin
Testamentteja on kahdenlaisia: yleistestamentteja ja erityistestamentteja. Yleistestamentilla koko omaisuus tai siitä tietty osuus määrätään testamentin saajalle. Erityistestamentilla puolestaan määrätään joku tietty esine tai rahamäärä testamentin saajalle.
Rintaperillisten perintöoikeutta kuitenkin suojataan erityisellä lakiosalla. Testamentilla ei siis voi viedä rintaperillisten lakiosuutta, vaan testamentti katsotaan siltä osin tehottomaksi. Lakiosuus rintaperillisille on puolet perintöosuudesta.
Testamentilla voidaan siis jakaa puolet perintöosuudesta muualle, mutta puolet kuuluu lakiosuutena rintaperillisille. Mikäli rintaperillinen on kuollut, tulee tämän lapsi hänen tilalleen.
Perinnöstä kieltäytyminen on siis mahdollista, kun kieltäytyminen koskee koko perintöä. Osasta perintöä voit luopua, mutta tässä on huomioitava verotukseen liittyvät seikat, jotka on hyvä käydä läpi ammattilaisten kanssa. Testamentilla voidaan vaikuttaa perimysjärjestykseen, kuitenkaan loukkaamatta rintaperillisten lakiosuutta. Perillisten ja testamentin puuttuessa omaisuus menee valtiolle. Oli kyse perinnöstä kieltäytymisestä tai osittaisesta luopumisesta, kannattaa ryhtyä toimiin pikimmiten asiantuntijoiden kanssa.
