Asuntosijoittaja ja Kiinteistösijoittaja Samppa Lajunen

Samppa Lajunen: Kiinteistösijoittaja unelmansa äärellä

Samppa Lajunen on monelle suomalaiselle tuttu nimi. Tosin kovinkaan moni ei välttämättä tunne häntä kiinteistösijoittajana, vaan uransa päättäneenä yhdistetyn urheilijana. Urheilu-uransa aikana hän muun muassa pokkasi itselleen 3 olympiakultaa sekä voitti maailmancupin kahdesti. Turun ja Pohjois-Karjalan kautta Jyväskylään päätynyt Lajunen on sittemmin jättänyt kilpaurheilun ja siirtynyt asunto- ja kiinteistösijoittamisen ihmeelliseen maailmaan.

Intohimona sijoittaminen 17-vuotiaasta asti

”Sijoittaminen on ollut intohimoni jo 17-vuotiaasta lähtien, kun tienasin urheilun kautta ensimmäisiä rahoja”, Lajunen kertoo. 90-luvun loppupuolella Lajunen aloitti osakesijoittamisen ja muutaman vuoden ajan suunta oli pelkästään ylöspäin. 2000-luvun alussa osakemarkkinat tulivat kuitenkin ryminällä alas. ”Siinä näki, mitä se pahimmillaan on, kun tullaan alas. Teknologiaosakkeet, varsinkin ne pienet teknologiaosakkeet, laskivat noin 70-90 prosenttia parin vuoden aikana. Se oli hyvä oppikoulu siitä, mitä markkinoilla voi tapahtua.”

Muutaman vuoden ajan Lajunen jälleen säästi ja sijoitti innokkaasti osakemarkkinoille. Vuonna 2006 hän kuitenkin päätti hajauttaa sijoituksiaan asuntoihin. Ajoitus oli parempi kuin hyvä, sillä parin vuoden päästä finanssikriisi iski ja kurssit romahtivat uudestaan. Hän näki erinomaisen tilaisuuden osakemarkkinoilla ja myi kaikki sijoitusasuntonsa ostaakseen osakkeita. ”Tein päätöksen, että seuraavan puolentoista vuoden ajan ostan joka kuukausi osakkeita isolla hajautuksella. Vaikka tuntui välillä hurjalta ostaa, kun maailma näytti synkältä, niin se meni kuitenkin ihan nappiin. Sain hyvällä keskihinnalla ostettua osakkeita, ja viiden vuoden jälkeen omat tuottotavoitteeni olivat täyttyneet. Sitten myin kaikki pois.”

Nyt nuo tuotot, mitä hän osakemarkkinoilla teki, on sijoitettu kiinteistöihin. Lajusella on tällä hetkellä sijoitusyksiöitä Jyväskylässä ja Tampereella, eikä hän aio ostaa enää enempää. Loput varat on sijoitettu kasvukeskusten toimitiloihin hänen perustamiensa kiinteistörahastojen kautta.

Jo opiskelijana unelmana perustaa rahasto

Opiskeluajoista lähtien Lajusella oli unelmana perustaa oma rahasto- ja hallinnointiyhtiö. Muutama vuosi sitten hän huomasi olevansa siinä tilanteessa, että kokemusta oli karttunut kaikista niistä töistä, joita rahaston pyörittäminen vaatii. Vaikka suoranaisesti rahaston pyörittämisestä hänellä ei ollut kokemusta, hän koki, että pääomaa ja kokemusta oli kertynyt riittävästi rahaston perustamista varten. ”Minulla ei rahastotaustaa silloin ollut, mikä voi olla miinus. Toisaalta se oli myös plussa siinä mielessä, ettei minulla ollut vakiintuneita työskentelymetodeja, jotka voivat joskus rajoittaa työntekoa.”

Opiskeluajan haaveet toteutuivat vuonna 2015, kun Lajunen perusti Samla Capital Oy:n ja Samla Toimitilat Ky – nimisen toimitiloihin sijoittavat vaihtoehtorahaston. Myöhemmin rinnalle tuli myös Samla Asunnot Ky. Samla Capitalin strategia on sijoittaa kasvukeskusten 1-10 miljoonan euron toimitilakiinteistöihin, joita instituutiot pitävät liian pieninä, mutta yksityissijoittajat sen sijaan liian suurina. Sijoitusrahastossa on tällä hetkellä mukana noin 40 sijoittajaa, jotka ovat sijoittaneet Samla Capitalin kautta yhteensä yli 20 miljoonan euron arvosta. ”Me ei olla lähdetty maksimoimaan sijoittajien lukumäärää. Meillä on noin 40 sijoittajaa ja se on sellainen tiivis porukka, josta moni on tehnyt useampiakin sijoituksia.”

Samla Capitalin toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja jopa ylittänyt Lajusen odotukset. Sijoitusten euromäärässä ja tuottotavoitteessa rahasto on mennyt reippaasti yli asetettujen tavoitteiden. ”Meillä oli tavoite, että ensimmäisen vuoden jälkeen on 10 miljoonaa sijoitettu, mutta nyt alle kahdessa vuodessa on jo 23 miljoonaa sijoitettu. Meidän tuottotavoite taas on 10 prosenttia, mutta sekin ollaan reippaasti ylitetty pääsemällä 19 prosentin tuottoon. Saa nyt sitten nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”

Toimitilat vaativat enemmän

Lajusen mukaan toimitiloihin sijoittamalla voi ansaita parempaa tuottoa kuin asuntoihin sijoittamalla. ”Kun kasvukeskusten asuntojen vuokratuotto on noin 4-6 prosenttia, toimitilapuolella liikutaan noin 7-9 prosentissa tai joskus jopa korkeammissa lukemissa”, Lajunen kertoo. Suurempia tuottoja ei kuitenkaan saa ilmaiseksi, sillä toimitiloihin sijoittaminen vaatii usein enemmän sekä aikaa että vaivaa.

Ensinnäkin, kohteiden etsiminen vaatii paljon työtä ja sijoittajien on ahkerasti tutkailtava eri vaihtoehtoja. Kohteita saattaa olla tarjolla, mutta vain murto-osa on potentiaalisia ja niistäkin vain harva päätyy lopulta Samla Capitalin omistukseen. ”Otetaan nyt esimerkkinä, että jos 50 kohdetta käy läpi, niistä muutama on sellaisia, mitä voi tutkia tarkemmin ja mahdollisesti yhdestä tulee kaupat. Viimeisen neljän kuukauden aikana sellaisia kohteita, joita me oltaisiin oltu valmiita ostamaan, on ollut viisi kappaletta. Vain yhden kohdalla päästiin pankin kanssa yhteisymmärrykseen.”

Rahoituksen saaminen on siis myös usein hankalampaa kuin asuntosijoittamisessa. Lajusen mukaan tämä johtuu siitä, että pankit ovat tällä hetkellä valmiita rahoittamaan vain pieniriskisimpiä kohteita kasvukeskusten keskustoissa, joissa on pitkä vuokrasopimus sekä hyvä vuokralainen. Pienempi riski taas tietää ostajalle suurempaa hintaa.

Toimitiloihin sijoittaessa myös vuokralaisen etsimiseen kuluu enemmän aikaa. Ei siis riitä, että vuokrailmoituksen laittaa nettiin parille eri sivustolle. ”Vuokralaisen etsiminen toimitilapuolella on pidempi prosessi kuin asuntopuolella. Siinä pitää myydä se kohde vuokralaiselle ja järjestää useita tapaamisia. Se ei käy ihan tuosta noin vaan.”

Toimitilamarkkinoilla paitsi tarjonta myös kysyntä eroavat suuresti asuntomarkkinoista. Jokaisen liike- ja toimitiloihin sijoittavan onkin oltava täysin kartalla kyseisestä markkinasta, ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen kartoittamiseen menee oma aikansa.

Harrastuksena työ

Toimitiloihin sijoittaminen ja Samla Capitalin pyörittäminen vievät suuren siivun Lajusen ajasta, eikä omaa vapaa-aikaa juuri ole. Se vapaa-aika, joka töiden jälkeen jää, kuluu lähinnä perheen kanssa. ”Kotona on vaimo ja neljä poikaa, niin pääasiassa aika menee oman perheen kanssa. Käytännössä ei oikein muulle jääkään aikaa.”

Toisaalta Lajunen kokee, että hänen elämänsä on hyvin balanssissa, vaikka omille jutuille ei olekaan niin paljon aikaa. Hän kokee työnsä harrastuksena ja intohimona, joten suuri työmäärä ei haittaa. ”Joskus on ollut itselle ja omille harrastuksille enemmän aikaa, mutta nyt työnteko on oikeastaan harrastus, kun ei se varsinaisesti työltä tunnu. Vaikka paljon tehdäänkin töitä, niin ne eivät rasita. Asiat ovat siis kyllä hyvin tasapainossa.”

Vaikuttaakin siltä, että Lajunen on kiinteistösijoittajana unelmansa äärellä.


 

Haluatko lukea Samppa Lajusen ja 11 muun sijoittajan tärkeimpiä oppeja asuntosijoittamisesta? Lataa Näin onnistut asuntosijoittajana-opas täältä.