Asuntosijoittajat Aki ja Marinetta Kangasharju

Aki ja Marinetta Kangasharju: Suunnitelmallista asuntosijoittamista rennolla otteella

Vaikka räntää tulee kuin saavista kaatamalla, Nordean Vallillan konttorilla Aki ja Marinetta Kangasharjun kanssa se unohtuu. Asuntosijoittamisesta keskusteleminen tämän pariskunnan kanssa on nimittäin ennen kaikkea hauskaa. Vitsejä letkautetaan joka toisessa lauseessa, mutta kunnon asiaa jää viivan alle vähintäänkin saman verran.

Ekonomisti ja yrittäjä pyörittävät perhearkea Espoossa

Moni todennäköisesti tuntee Aki Kangasharjun Nordean pääekonomistin roolista. Ennen Nordeaa hän toimi kuitenkin pitkään tutkijana väiteltyään kauppatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 90-luvun lopulla. Aki aloitti uransa Pellervon taloustutkimuksessa, josta hän siirtyi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen tutkimusprofessoriksi, myöhemmin tutkimusjohtajaksi ja lopulta vielä ylijohtajaksi. Vuodesta 2012 lähtien hän on kuitenkin pitänyt pääekonomistin hattua päässään.

”Olin pitkään identiteetiltäni tutkija, mutta pääekonomistin homma on tavallaan muuttanut maailmankuvaani aika totaalisesti. Ensin tutkijana tiedemaailmassa täytyi kääntää kaikki kivet yhdestä asiasta. Nyt pääekonomistina ei voi tutkia mitään kovin tarkkaan, mutta täytyy olla kaikesta kiinnostunut ja puolen minuutin perehtymisen jälkeen on pystyttävä sanomaan, mitä mieltä on”, Aki kertoo pilke silmäkulmassa. ”Mutta sellaista se minun työ on. Minä huolehdin siitä isosta kuvasta.”

Akin perheeseen kuuluu myös vaimo Marinetta sekä kaksi nuorta tytärtä. Marinetalla on myös kaupallisen alan koulutus ja hän on tehnyt töitä muun muassa IT-alalla, mainostoimistossa sekä pitkään johtotehtävissä yritysvalmennuksia tarjoavassa firmassa. Nyt hän on kuitenkin perustanut oman valmennusyrityksen nimeltä Innerjob ja aloittelee sen toimintaa parhaillaan. ”Innerjob tarjoaa yritysvalmennusta henkisen työturvallisuuden ja työtehokkuuden asiantuntijana. Uskon, että saamme ihmisistä parhaat työtulokset esiin, kun ymmärrämme stressiä ja stressinhallintaa paremmin. Stressi on myös hyvästä ja tarvitsemme sitä, mutta meidän täytyy ymmärtää, miten sitä voi hyödyntää työkaluna.”

Työaskareiden lisäksi Kangasharjut pyörittävät perhearkea Espoossa: he elävät lasten harrastusten mukaan ja liikkuvat itse silloin kun suinkin ehtivät. ”Nämä taitavat olla niitä ruuhkavuosia, sillä meillä on 6- ja 8-vuotiaat lapset, jotka ovat hyvin aktiivisia. Sanoisin, että me eletään sellaista tyypillistä espoolaisperheen arkea ja suhataan paikasta toiseen. Mutta se on tätä hetkeä ja se on oikeastaan aika hauskaa”, Marinetta kertoo.

Kipinä asuntosijoittamiseen syttyi ensin Marinetalla

Kiireisen perhearjen ohessa Kangasharjut pyörittävät myös asuntojen vuokraustoimintaa. Kaikki sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Marinetta menetti IT-kuplan puhjetessa työpaikkansa. ”Pelko oli se päällimmäinen tunne. Tajusin, että kohta minulla ei ole töitä, tuloja eikä asuntoakaan, sillä kämpänkin olin saanut työpaikan kautta. Silloin iski muutama ajatus melko voimakkaasti: turvallisuudentunnetta luodakseni haluan asua omistusasunnossa ja lisäksi haluan, etteivät kaikki tulot ole työpaikasta riippuvaisia.” Tuosta ajatuksesta kului muutama vuosi, kunnes Marinetta viimein osti oman kaksion Lauttasaaresta.

Tästä ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun Marinetta ja Aki tapasivat, ja päättivät muuttaa yhteen. He ostivat yhdessä Marinetan vanhan kotitalon, kun hänen äitinsä halusi muuttaa pienempään asuntoon. Aki päätti myydä oman asuntonsa, mutta Marinetta piti omansa ja laittoi asunnon vuokralle.

Aluksi Marinetta käytti vuokranvälittäjää, sillä koki, ettei itse tiennyt asunnon vuokrauksesta juuri mitään. Vuokralaisten valinta ei kuitenkaan osunut ihan nappiin, joten Marinetta alkoi miettiä voisiko hän sittenkin tehdä vuokrauksen itse. Tuolloin hän löysi Suomen Vuokranantajat, alkoi opiskella aihetta ahkerammin ja kävi erilaisissa koulutuksissa. Tästä innostus ostaa lisää sijoitusasuntoja vain kasvoi.

Marinetta ehdottikin pian Akille, että he alkaisivat sijoittaa asuntoihin yhdessä. ”Silloin 2007 siitä ensi kertaa puhuttiin, mutta minä olin tiukasti tiedemies vielä siinä vaiheessa”, Aki muistelee. ”Meidän piti ensin saada Aki pankkimaailmaan, niin siitä se sijoittaminen oikeastaan lähti”, Marinetta jatkaa. Tosiaan, vuonna 2012 pari aloitti asuntosijoittamisen ja siitä lähtien salkku on kasvanut melko nopeasti. Nyt pariskunnalla on useita asuntoja pääkaupunkiseudulla, kaksi Tampereella ja yksi Lahdessa.

Selkeä työnjako mahdollistaa sujuvan toiminnan

Marinetta oli selkeästi se innokkaampi osapuoli, joten hän teki paljon taustatyötä. Hän katseli asuntoja, seurasi pääkaupunkiseudun eri alueiden asuntomarkkinoita sekä teki laskelmia ja suunnitelmia. Akin aloittaessa pääekonomistin työn ja Marinetan ollessa äitiyslomalla, Aki vihdoin innostui ajatuksesta myös ja he aloittivat asuntosijoittamisen.

”Me tehtiin silloin Akin kanssa sellainen klassinen sopimus, että minä hoidan kotona lapsia ja Aki voi keskittyä uraansa. Jotain klassista siis meidänkin liitosta löytyy” Marinetta vitsailee. ”Silloin minulla ei tietysti ollut tuloja, joten ostimme sijoitusasuntoja tavallaan turvaamaan minun eläkettä. Toinen juttu oli se, että oli ihana saada jotain omaa älyllistä projektia vaipan vaihdon ohelle – yhtään tietenkään vähättelemättä sitä kotona olemista lasten kanssa.”

Marinetta oli suunnitellut asiaa niin pitkään ja huolellisesti, että ensimmäisten kauppojen jälkeen toiminta eteni nopeasti. ”Minä huolehdin siitä, että rahoitus järjestyy, mutta Marinetta teki kaiken työn. Hän teki ensin pitkän pohjatyön taustalle ja tiesi tasan tarkkaan, missä markkina menee, joten alun jälkeen kaikki eteni todella sujuvasti. Minä olen vaan ollut jalat pöydällä ja odottanut, että diilejä tulee. Tai siis olenhan minä tietysti allekirjoittanut niitä papereita. Eikö niin?” Aki kertoo nauraen.

”No näinhän se meni. Mutta aina kun olen löytänyt jonkun hyvän kohteen, niin olen sitten Akille selittänyt ne kuviot ja laskelmat. Se on todella hyvä, että kertoo ne ajatukset jollekin ääneen. Kertaakaan Aki ei ole veto-oikeutta käyttänyt, mutta hyviä kysymyksiä hän aina kysyy. En siis todellakaan koe, että olisin yksin tätä ollut tekemässä. Me ollaan hyödynnetty molempien vahvuuksia ja jaettu rooleja sen mukaan. Minä esimerkiksi tykkään vuokralaisten kanssa tekemisestä ja sopimisesta, joten tämä jako sopii minulle oikein hyvin”, Marinetta kertoo. ”Tämä on toiminut meillä niin hyvin näin, ettei meillä ole ollut mielessä muuttaa tätä systeemiä”, Aki täydentää.

Remontinkohteena usein myös oma koti

Pariskunta tekee koko vuokraustoiminnan alusta loppuun itse. ”Se on tässä touhussa kyllä niin, että tuotot jää aika pieneksi, jos kaiken ulkoistaa. Mutta jos nöyrtyy siihen, että itse käy sen asunnon katsomassa, tarvittaessa siivoamassa ja remontoimassa sekä itse vuokraa, niin sitten jää tuottoakin”, Aki toteaa.

Vaikka Marinetta hoitaa käytännön puolta lähes kokonaan yksin, myös Aki pääsee välillä käytännön työhön käsiksi. ”Vaikka Akilla ei ole ollut aikaa osallistua perusteellisemmin siihen ostoprosessiin ja vuokralaisen valintaan, niin hän kuitenkin aina ihanasti heittää pääekonomistin takin naulaan ja auttaa silloin, kun on tarve. Esimerkiksi, kun tulee jotain rempattavaa, hän kiltisti vetää duunarihousut jalkaan ja tiivistelee kylppärinnurkkia tai mitä milloinkin”, Marinetta toteaa.

Pariskunta on itse asiassa ahkera remontoimaan myös omia kotejaan. ”Me pikkuhiljaa remontoitiin se Marinetan kotitalo kokonaan ja saatiin se valmiiksi pari vuotta sitten. Melko pian me kuitenkin myytiin se pois, ostettiin toinen 60-luvun asunto ja nyt remontoidaan sitä”, Aki kertoo. ”Kyllä. Meillä betonimylly pyöri pitkään olohuoneen toisessa päässä, kun lapset söi kuulosuojaimet päässä aamupuuroa. Sitten oli melkein vielä remontin valmistumisen kunniaksi kuohuvat lasissa, kunnes oltiinkin taas asuntokaupoilla”, Marinetta nauraa.

Suunniteltua uuden kodin osto ei kuitenkaan ollut. Eräänä sunnuntai-iltapäivänä pariskunta huomasi myyntikyltin eräällä kadulla, jota he olivat aiemminkin ihailleet. ”Kun näimme sen kyltin, niin hetken mielijohteesta kaarrettiin vähän ojan kautta katsomaan, että mitä siellä oli myynnissä. Nyt se on meidän koti ja sitä kovasti remontoidaan. Meillä siis on tämä vuokrabisnes, mutta lisäksi tällainen pienimuotoinen remontointibisnes”, Aki naurahtaa. Vaikka tilanne kuulostaa sattumalta, on päätöksiä pohdittu ja perusteltu. ”Onhan meillä tietysti ne ajatukset ja laskelmat taustalla. Ajatusmallimme on, että jonain päivänä, kun myymme sen oman kodin, niin siitäkin jää tuottoa. Meille kotikin on sijoitus, sillä siinä on kuitenkin niin paljon varallisuutta kiinni”, Marinetta täsmentää.

Sopivassa suhteessa suunnitelmallisuutta ja rentoutta

Kaiken kaikkiaan Kangasharjuista huokuu päättäväinen, mutta leppoisa asuntosijoittamisen meininki. Pariskunta suunnittelee, laskelmoi, perustelee ja pohtii sekä samaan aikaan pitää hauskaa ja vitsailee. Lisäksi, vaikka selkeä strategia on laadittu ja hiottu, ei mitään ole kiveen hakattu. Pariskunta nimittäin aloitti sijoittamisen suuremmista asunnoista pääkaupunkiseudulta hyvien liikenneyhteyksien varrelta, mutta vuosien varrella salkkuun on ilmestynyt myös yksiöitä Tampereelta ja Lahdesta.

”Meidän strategia on kyllä hyvä, mutta se ei ole ihan vedenpitävä. Se on vähän rönsyillyt tässä matkalla”, Aki tuumii. ”Kun vastaan on tullut hyviä mahdollisuuksia, me olemme tarttuneet niihin”, Marinetta täydentää. ”Ensi kerralla, kun puhumme, niin olemme vaihtaneet suuntaa 180 astetta”, Aki nauraa. ”Kyllä. Sitten me kerromme, että kaikki sijoitusasunnot on myyty ja meillä on hotelli Bahamalla. Mikä tahansa taitaa olla meidän kohdalla mahdollista”, Marinetta vitsailee.

Kangasharjujen sopivassa suhteessa vakavaa ja rentoa tekemisen meininkiä ei voi muuta kun ihailla. ”Strategia ja suunnitelma ovat tärkeitä työkaluja, mutta joustavuuskin kannattaa. Maailma ja omat tarpeet muuttuvat, joten on hyvä pystyä joustamaan suuntaan tai toiseen”, Marinetta opastaa. Hyvät lukijat, muistakaa siis laatia selkeä strategia, mutta pitäkää silmät ja korvat auki sekä hieman pilkettä silmäkulmassa.