Asuntosijoittaja Jukka Oksaharju

Jukka Oksaharju: Sijoitusmaailman itsevarma, mutta nöyrä supermies

29-vuotiaasta Nordnetin osakestrategista, Jukka Oksaharjusta on tullut nuoresta iästään huolimatta se henkilö, jolta tiedustellaan kommentteja markkinatilanteesta ja udellaan kuumimpia sijoitusvinkkejä. Tämä sijoitusmaailman nuori supermies on päivätyönsä ohella seitsemän lehden/blogin kolumnisti, kolmen sijoituskirjan kirjoittaja, oman yrityksensä kautta yritysjohtajien ja sijoittajien konsultti sekä hoitaa varainhoidon luottamustehtävää Hartwallin sukuyhtiön sijoituskomiteassa. Lisäksi hänellä on työn alla väitöskirja eli jonain päivänä Oksaharjulla on taskussaan myös kauppatieteiden tohtorin titteli.

Hiki tulee jo pelkästään näitä töitä luetellessa. Voisi kuvitella, että eihän Oksaharjun kaltaisella uraorientoituneella nuorella miehellä varmaan aikaa perheelle ole, mutta on ja se meneekin kaiken muun edelle. Neljäs lapsi on pian tulossa perheeseen lisää, johon kuuluu myös tukilapsi sekä koira.

Miten yhden ihmisen 24 tuntia vuorokaudessa riittävät tähän kaikkeen? ”Minulla on onneksi hyvät tukiverkostot”, hän toteaa hymyillen.

Vapaa-ajalla perhettä ja jalkapalloa

Vaikka lista siitä, mitä Oksaharju on tehnyt, tekee nyt ja aikoo tulevaisuudessaan tehdä, on todennäköisesti pidempi kuin keskivertosuomalaisella, hän ehtii panostaa perheeseen ja harrastamiseen.

Nuorempana ammattijalkapalloilijan urasta haaveillut Oksaharju viettää nurmikentällä edelleen ison osan vapaa-ajastaan, mutta nykyään siellä pelataan perheen, eikä joukkuekavereiden kanssa. ”Meidän perheessä minä, vaimo ja kaksi vanhinta lasta pelataan kaikki jalkapalloa, joten viitenä päivänä viikossa me ollaan kentällä aina jollain kokoonpanolla. Siinä on harrastus, vapaa-ajanvietto ja perheen kanssa oleminen samassa paketissa.”

Eli jalkapallo on intohimo? ”On ollut 6-vuotiaasta lähtien. Olin urheilulukiossa, mutta lukion toisella luokalla se ammattimaiseen jalkapalloiluun tavoitteellinen pyrkiminen loppui. Lukioon mentäessä olisin kyllä kuvitellut ennemmin itseni jalkapallokentälle, kuin asuntosijoittamiseen keskittyvään blogiin”, Oksaharju naurahtaa. Vaikka ammattilaisen ura on jäänyt nuoruuden haaveeksi, on jalkapallo edelleen olennainen osa arkea ja hän jopa valmentaa kahden vanhemman lapsensa joukkueita.

Muuten vapaa-aikaa Oksaharjulla on melko niukasti. ”Sellainen kaveriporukassa vapaa-ajan viettäminen ja harrastukset, joihin yksin lähtisin, on tulevaisuudessa ja historiassa, ei nykyhetkessä.” Hän myös myöntää, että vapaa-ajan ja työn käsitteitä hänen on vaikeaa erottaa. ”Koen olevani yrittäjäihminen, joten teen töitä ympäri vuorokauden silloin, kun hommia on. Nyt niitä on ollut jonkin verran enemmän”, Oksaharju toteaa.

Oksaharju sanoo kuitenkin olevansa tyytyväinen tilanteeseen – onhan se myös hänen oma valintansa. Hänen tavoitteenaan sijoitustoiminnassa onkin, että hän pystyy itse päättämään omasta ajankäytöstä ja voi tehdä sellaisia asioita, joihin on oikeasti kiinnostusta sekä motivaatiota. ”Mutta totta kai se vaatii uhrauksia. Sehän olisi aika ihmeellistä, jos ei mistään pitäisi luopua”, Oksaharju järkeilee.

Sijoitusasunnon ostaminen ensimmäinen tavoite

Useimmat tuntevat Oksaharjun osakesijoittajana ja osakemarkkinan asiantuntijana, mutta harva tietää, että hän on myös asuntosijoittaja. Itse asiassa sijoitusasunnon ostaminen oli se tavoite, johon tähdäten Oksaharju aikoinaan aloitti osakesijoittamisen. Kiinnostus asuntosijoittamiseen on siis sekin saanut alkunsa jo yläasteella. ”Oikeastaan ensimmäinen konkreettinen väliaikatavoite osakesijoittamisessa oli se, että saan osakesalkun, jonka myymällä voin ostaa sijoitusyksiön.”

Oksaharju kuitenkin kertoo tajunneensa pian, että sijoitusasuntoja kannattaakin ostaa lainarahalla. ”Ajattelin, että kun osakkeista tulee tuottoa osinkoina kerran vuodessa, voisin vaihtaa ne osakkeet sijoitusyksiöön ja saada kuukausituloa. Sillä passiivisella tulovirralla voisin sitten tarjota itselleni joko lisää kulutusmahdollisuuksia tai enemmän vapaa-aikaa. Siitä se siis haave lähti, mutta kuvio ei koskaan toteutunut siinä muodossa, koska tajusin, että sijoitusasuntoja ei kannata omalla rahalla ostaa”, Oksaharju naurahtaa. Hän kuitenkin toteaa, että sijoitusasunnon ostaminen oli todella tärkeä tavoite, sillä se oli se konkreettinen syy, miksi hän säästi ja sijoitti osakkeisiin. ”Osakesäästöjä olen kyllä käyttänyt vakuutena asuntojen ostamiseen, että se hyöty niistä on asuntosijoittamiseen ollut.”

Oksaharjun ensimmäinen sijoitusasunto päätyi salkkuun vuonna 2013. Hänelle oli alusta asti itsestään selvää, että pienten asuntojen vuokraus kasvavasta opiskelijakaupungista on se taktiikka, millä hän asuntosijoittamista tekee. Tällä hetkellä Oksaharju vuokraa neljää sijoitusyksiötä Jyväskylästä, jotka kaikki ovat hyvällä sijainnilla lähellä yliopistoa.

Miksi sitten Jyväskylä? ”Ihan puhtaalla logiikalla. Jyväskylä on muuttovoittoinen yliopistokaupunki, jossa on hyvä vuokrataso ja krooninen alitarjonta hyvistä yksiöistä. Saan melkein saman vuokran, kuin saisin Helsingistä, mutta sama kämppä maksaisi siellä 50 prosenttia enemmän. Teen asuntosijoituksia taloudellisesti ja siksi päädyin tällaiseen ratkaisuun”, Oksaharju kertoo.

Myös asuntosijoittajana itsevarma

Kun keskustelemme asuntosijoittamisesta, Oksaharjusta huokuu itsevarmuus – hän selkeästi tietää, mitä on tekemässä. Asuntosijoittamisen oppiminen oli hänelle helppoa, sillä osakesijoittamisen periaatteita voi hyvin soveltaa myös asuntosijoittamiseen. ”Se filosofia on laajennettua osakesijoittamista eli termit vaan vaihtui, mutta ajatusmalli on täysin sama.” Hän kuitenkin toteaa, että asuntosijoittamisessa on käytettävä enemmän velkaa kuin osakesijoittamisessa, sillä tuottopotentiaali perustuu vahvasti siihen, miten sijoitusasunnon rahoittaa. ”Tämän ymmärtää laittamalla luvut paperille, niin näkee, mikä se omalle pääomalle saatava tuotto on”, hän tarkentaa.

Vaikka Oksaharjun ajatukset asuntosijoittamisesta ovat pitkälti samoja kuin monien muiden menestyneiden asuntosijoittajien, yksi asia erottaa hänet: hänellä ei ole selkeää ostotavoitetta. Moni asuntosijoittaja on miettinyt tarkkaan, kuinka monta asuntoa pitää ostaa vuodessa tai kuinka monta asuntoa täytyy salkussa olla 10 vuoden päästä. Oksaharjulla tällaista tavoitetta ei ole. ”En tiedä kuulostaako tämä ammattimaiselta vai ei, mutta minulla ei ole sellaista suunnitelmaa.”

Hän myöntää, että ostaminen on hänelle se hankalin asia asuntosijoittamisessa, mutta hän ei halua ostaa vain ostamisen vuoksi. Ostamisen vaikeudelle ja ostotavoitteiden puuttumiselle löytyy siis järkevä selitys. ”Priorisoin korkeaa vuokratasoa ja helppoa vuokrattavuutta, mutta samalla pitää ostaa kohtuuhintaan, että yhtälö toimii. Sen takia on ostovaiheessa oltava malttia, että saa sen yksittäisen kohteen kohtuuhintaan.”

Hän myös kertoo, että on valmis ostamaan uusia sijoitusasuntoja heti, kunhan vain sopiva kohde sattuu kohdalle. ”Ihan sama se on osakemarkkinoilla, että silloin, kun tulee tilaisuus, niin toimitaan kunnolla. Muuten se on odottelua ja seurantaa. Olen ihan tyytyväinen tähän nykyiseenkin sijoitustoiminnan laajuuteenkin, mutta jos tulee riskiin ja vaivannäköön nähden järkevä kohde, niin ilman muuta ostan”, Oksaharju täsmentää.

Sijoittajan on oltava myös nöyrä

Vaikka Oksaharju on selkeästi itsevarma myös asuntosijoittajana, voi rivien välistä aistia tervettä nöyryyttä. Hän toteaa useampaan otteeseen, kuinka kaikki asuntosijoittamiseen liittyvä on sujunut ”vähän liiankin hyvin”. Oksaharjun toiminnassa rahoitus on järjestynyt nopeasti, kohteet ovat olleet erinomaisia ja vuokralaisten suhteen on ollut hyvä tuuri.

”Vuonna 2016 oli todella hyvä tilanne, koska missään kolmesta asunnosta ei vaihtunut vuokralainen eikä ole tiedossa, että tulisi vaihtumaankaan lähiaikoina. Kaikki pyörii itsestään, eikä tarvitse kuin kantaa riskiä, joka on järkevästi hallinnassa.” Kuulostaa siis ideaaliselta tilanteelta, mutta realistinen Oksaharju tietää, että jotain voi aina mennä vikaan. ”Nyt on sellainen tilanne, mikä ei voi kauaa jatkua. Oppirahat on vielä maksamatta…sitä odotellessa”, hän naurahtaa.

Oksaharju mainitseekin, että monen sijoittajan ongelma tuntuu olevan juuri liiallinen itseluottamus. ”Minua huolestuttaa eniten se, että vaikka ihmiset lukevat, että tuottolaskelmia ja herkkyysanalyysejä pitää tehdä, niin moniko niitä tekee. Sellaista ylioptimismia ja yltiöpäistä itseluottamusta on sekä osake- että asuntosijoittajilla”, hän toteaa. Jos siis haluat menestyä asuntosijoittajana, niin nopeasti ja ilman työtä se ei tule onnistumaan. ”Merkittävä osa tuotosta naulataan ostohetkellä eli ei kannata lähteä kiirehtimään ennen kuin on riittävä tietopohja. Kannattaa myös hyvin nöyrin mielin tehdä ne laskelmat.”

Nuorenakin voi vakuuttaa

Oksaharjun ollessa vain 22-vuotias, Nordnet osti hänen silloisen työnantajansa eQ:n, minkä vuoksi hän lähti kertomaan asiakkaille ympäri Suomen, mitä yritysten yhdistyminen tarkoittaa ja mitä sijoituksille jatkossa tapahtuu. Oksaharju kertoo olleensa melkein poikkeuksetta ylivoimaisesti nuorin kyseisissä tilaisuuksissa, mutta tajusi samalla, että omalla aidolla innostuksella ja ammattitaidolla voi vakuuttaa iästä huolimatta.

”Ihmiset aistii sen aidon kiinnostuksen, vaikka näyttäisit siltä, että sinua ei pitäisi päästää koko huoneeseen ikärajan takia. Ei minunkaan tarvitse puku päällä liikkua joka paikassa tai olla kovin virallinen. Minulla ja muilla on luottamus siihen, että osaan oman hommani, niin muulla olemisella ei tarvitse sitä pönkittää”, Oksaharju kertoo. Vaikka hieman kliseistä, silti totta: täytyy uskoa ja luottaa itseensä, mutta samalla muistaa, että ilman työntekoa ei voi menestyä.

Ehkä tämän supermiehen supervoima onkin nimenomaan itsevarmuuden ja nöyryyden täydellinen balanssi.


 

Haluatko lukea Jukka Oksaharjun ja 11 muun sijoittajan tärkeimpiä oppeja asuntosijoittamisesta? Lataa Näin onnistut asuntosijoittajana-opas täältä.