Aluekehittämisen konsultti Timo Aro kertoi podcastissamme, miten alueellinen kehitys ja asumisen trendit vaikuttavat asuntomarkkinoihin. Keskustelussa esiin nousivat niin feministinen elinvoimapolitiikka, Järvenpää-ilmiö kuin koronan vaikutukset asumiseen. Mikä asumista määrittää, ja miten se vaikuttaa asuntosijoittamiseen?
Kasvukolmio, eli Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu, porskuttaa, muualla nuollaan näppejä. Onko näin, kysyy Anna Perho. Asia on tuskin ihan niin mustavalkoinen, mikäli Aroa on uskominen – muitakin eroja ja intressejä asumisen suhteen on.
Voivatko paikkakunnat vaikuttaa siihen, kuinka moni siellä tulevaisuudessa asuu, vai suuntaako väki joka tapauksessa suurimpiin kaupunkeihin? Voiko kaikki kääntyä päälaelleen, ja muuttavatko suuret joukot maalle? Näistä kaikista Perho ja Aro keskustelevat 45 minuutin ajan, ja tässä vielä tiivistys heidän keskustelustaan.
Menestyjiä ja häviäjiä, niitäkö vain?
Vaikka Helsinki, Turku ja Tampere tulevaisuudessa varmasti menestyvätkin, kuva on todellisuudessa vivaihteikkaampi ja monivärisempi. Aron mukaan kaikki yliopistokaupungit ovat tulevaisuudessa oletettavasti vahvoilla, kuten myös kaupungit, joilla on vahva teollinen perusta. Aro kertoo myös oman ennusteensa:
“Veikkaan, että koronan jälkipyykissä kaupungistuminen tulee jatkumaan voimakkaana mutta palaa enemmän 2000-luvun suuntaan, ja suurten kaupunkien lähellä oleva maaseutu on aikaisempaa houkuttelevampaa. Sen edellytys on kuitenkin toimivat yhteydet kaupunkiin”, Aro painottaa.
“Meillä on usein taipumus tarkastella kaikkea vastakohtien kautta ja nähdä kehitys yksioikoisesti. On paljon helpompi ymmärtää maailmaa vastakohtien kautta ja vertaamalla alueita toisiinsa. Se synnyttää helposti näennäisen asetelman siitä, että on ainoastaan menestyjiä ja häviäjiä.”
Arvottomia asuntoja yhtäällä, suurta arvonnousua toisaalla
Asunnot on totuttu näkemään omaisuutena, joka vähintään pitää arvonsa ja jonka arvo jopa nousee. Kaikkialla Suomessa asuntojen hinnat eivät kuitenkaan suinkaan nouse. Sijainti korostuu yhä enemmän, ja on paikkakuntia, joilla kodin myydessään ei välttämättä saa edes omiaan pois. Onko se reilua vai onko se tragedia?
“Niin kylmää ja karua kuin se onkin, se on totuus. Ehkä meidän tulisi nähdä kodit samalla tavalla kuin näemme autot: kodin käyttöarvo saattaa olla suuri ja tunnearvo vielä suurempi, mutta markkina-arvo on pienempi kuin mitä sen ajatellaan olevan”, Aro pohtii.
Aron mukaan aiheesta tulisi käydä avoimempaa julkista keskustelua. Vahva painotteisuus omistusasumiseen on Suomen erityispiirre, ja asuntovarallisuuden arvo periytyy kovaa vauhtia. Suomi on jatkuvasti entistä enemmän eriytynyt, ja kokonaan asuttu se ei ole ollut enää pitkään aikaan. Aroon mukaan se on kuitenkin uusi normaali, ja maantieteellisen sijainnin sijaan enemmän pitäisi puhua kaupunkirakenteiden sisäisistä seikoista.
Alueet kilpailevat nuorista osaajista
Vaikka Suomessa omistusasuminen onkin korostunutta, muutostakin on havaittavissa. Asumisen preferenssien mukaan raja menee kutakuinkin 40-vuotiaissa. Valintojen tekeminen ei ole enää niin yksioikoista, ja muutos on Aron mukaan tervehdyttävää.
“Alle 40-vuotiaiden asumiseen liittyviä preferenssejä ja valintoja tarkasteltaessa huomaa, että varsinkin kaupungeissa vuokra-asuminen on jopa varteenotettavampi muoto kuin omistusasuminen. Elämäntilanne usein ratkaisee, kumpaan päädytään.”
Alueiden välinen kilpailu nuorista osaajista kovenee koko ajan, ja lähtöalueilla on vähemmän nuoria kuin aikaisemmin. Erityisesti nuoret naiset lähtevät kotiseudultaan kasvukeskuksiin mutteivät enää palaa. Feminististä elinvoimapolitiikka on tarjottu ratkaisuksi siihen, että myös nuoret naiset viihtyisivät kotiseuduillaan.
“Kainuun alueella on hanke, jolla selvitetään naisten intressejä naisraatien avulla. Siellä pohditaan, millä edellytyksillä naiset palaisivat Kainuuseen ja millä tavoin kunnat voivat markkinoida itseään heille.”
Mitä toi korona, ja mitä tuo tulevaisuus?
Timo Aro on porilainen, jonka toinen jalka on omien sanojensa mukaan Vantaalla. Sitäkö se monipaikkaisuus tarkoittaa? Uraa tehdään pääkaupunkiseudulla, ja aikaa vietetään maakunnissa.
“Viimeiset vuodet ennen koronaa olivat poikkeuksellisen huonoa aikaa mökkimarkkinoilla, ja monilla vapaa-ajan asunto oli ulkomailla. Koronan seurauksena monet matkailukeskittymät ovat kuitenkin yksi voittajaryhmä: esimerkiksi Salla sai muuttovoittoa viime vuonna ensimmäisen kerran 50 vuoteen”, Aro kertoo.
“Suotuisan hintakehityksen kannalta keskittyisinkin suuriin mökkipaikkakuntiin ja matkailukeskittymiin. Korona on aluekehityksen tarkastelun kannalta kuitenkin suhteellisen lyhyt aika, ja ensimmäinen kategoria, johon asuntosijoittajana keskittyisin, on edelleen yliopistokaupungit ja erityisesti ne, joissa yliopistosairaala”, Aro päättää.
Miten korona on vaikuttanut kaupallisiin kiinteistöihin ja toimistotiloihin sijoittamiseen? Lue asiantuntija-artikkelimme!
