Tämänhetkinen maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan 2000-luvun vaihteessa, minkä jälkeen toimintatavat, toimintaympäristö ja markkina ovat muuttuneet. Digitalisaatio on tuonut uusia ulottuvuuksia, ja muuttoliikkeen seurauksena esimerkiksi täydennysrakentamisen merkitys on kasvanut. Lain uudistaminen onkin tällä hetkellä työn alla. Uudistuksen seurauksena myös lain nimi muuttuu: tämänhetkisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sijasta puhutaan kaavoitus- ja rakentamislaista (KRL).
Yksimielisyys lain uudistamiselle siis löytyy, mutta muutoksen valmisteluista ja yksityiskohdista monet tahot ovat keskenään eri mieltä. Lakiuudistuksen valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Mitä muutos käytännössä tarkoittaa, ja millaisia seurauksia sillä olisi?
Tavoitteista on yhteisymmärrys, keinoista ei
Lakiuudistuksen tavoitteiksi on nimetty hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Tavoitteet noudattavat Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaa, ja niiden on tarkoitus vastata kaavoitus- ja rakennusalan nykyhetken tarpeisiin ja haasteisiin.
“Uudistukselle on tarvetta, eikä tämänhetkinen laki palvele tarkoitustaan. Rakennusala on muuttunut entistä hankelähtöisemmäksi, ja digitalisaatio on tuonut mukanaan monia muutoksia. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat siinä mielessä oikein hyviä ja tarpeellisia”, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen toteaa.
Uudistusta itseään on kuitenkin kritisoitu paljon ennen kaikkea sen puutteellisesta valmistelusta ja vaillinnaisista vaikutusarvioinneista. Monien tahojen mukaan käsitystä siitä, mitä kaikkia seurauksia muutoksella näin ollen voisi olla, ei siis ole tai ole otettu huomioon. Uudistusta ovat kritisoineet muun muassa Kuntaliiitto sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Pahimmillaan uudistus lisää työtä ja byrokratiaa
Kärkkäinen kritisoi ennen kaikkea keinoja ja säätelyn sekavuutta – tavoitteet hänen mukaansa ovat sen sijaan tarpeellisia. Kärkkäisen mukaan lakiuudistus tuo pahimmillaan paljon lisää työtä ja byrokratiaa niin kunta- kuin yritystasolla. Sujuvoittamisen sijaan se hidastaisi ja mutkistaisi kaavoitusta ja rakentamista. Tällä voisi olla merkittäviä seurauksia, sillä pitkällä tähtäimellä kaikki, mikä hidastaa kaavoitusta ja rakentamista voi pahimmillaan vaikuttaa laajasti valtiontalouteen, asuntotarpeen täyttämiseen ja sitä kautta esimerkiksi työn perässä muuttamiseen.
“Aina, jos rakentamisen edellytyksiä heikennetään, se näkyy jossain. Rakennusala on merkittävä työllistäjä ja talouden moottori, joka kannattaa pitää käynnissä.”
Konkreettinen esimerkki siitä, mikä valmistelussa on ainakin toistaiseksi ollut puutteellista, liittyy vähähiilisyyteen. Toistaiseksi esityksessä ei ole tuotu esille, millä pätevyydellä vähähiilisyyteen liittyvät laskelmat tekevän tahon on toimittava. Tämän seurauksena laskelmat eivät välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia. Sen lisäksi menetelmä voi kannustaa osaoptimointiin, minkä seurauksena tavoite rakentamisen laadun parantamisesta ei toteudu.
Kärkkäisen mukaan muutoksesta seuraisi hyvääkin: kuntien mahdollisuus laatia yleis- ja asemakaava yhtä aikaa lisäisi kaavoituksen joustavuutta. Hyvää on myös maanomistajan aloiteoikeus, jonka mukaan yksityinen maanomistaja voisi jatkossa tehdä kunnalle aloitteen kaavoituksen käynnistämisestä niin, että kunnalla on velvoite ottaa aloitteeseen kantaa.
Uudistus on iso ja vie vielä vuosia
Tämänhetkisen arvion mukaan uusi laki voisi tulla voimaan vuonna 2024, mutta ajankohta riippuu useista tekijöistä. Toistaiseksi yksimielisyyttä ei ole ollut hallituspuolueidenkaan kesken, ja uudistusta on kritisoinut myös esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö. Äskettäin päätökseen tullut lausuntokierros keräsi useita satoja lausuntoja, joiden käsittely vie aikaa.
Tämänhetkisenä tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle vielä vuoden 2022 aikana, koska vuonna 2023 on eduskuntavaalit. Todennäköistä kuitenkin on, että vaikka lakimuutos ei tällä hallituskaudella etenisi, muutosta edistetään seuraavalla hallituskaudella. Kärkkäinen korostaa, että lakimuutos on valtava, ja uudistuksen tekeminen on aikaa vievää ja haastavaa.
“Mittaluokaltaan lakiuudistusta voi melkein verrata sote-uudistukseen. Tehtävä on näin ollen hyvin haastava ja monimutkainen”, Kärkkäinen painottaa.
