Roni Porokara: Ammattiurheilijan pelisilmällä kiehtovaan sijoitusmaailmaan

Helsinkiläisen kiinteistövälitysalan yrityksen ROOF Groupin toimistolla vastapäätä istuu letkeästi tarinastaan kertoileva Roni Porokara.

Entinen ammattijalkapalloilija, nykyinen vuokra- ja kiinteistönvälittäjä Porokara on päätynyt asuntosijoittajaksi Belgian Charleroin hämyisissä biljardisaleissa kuultujen tarinoiden innoittamana, sattumuksien sysäisemänä ja kassavirran tuoman konkretian kautta. “Kyllä, sieltä peliuran aikaisista Charleroin illanvietoista ja entisen joukkuekaverin Hermanni Vuorisen tarinoista asuntosijoittaminen on ensimmäisen kerran alkanut tarttua mieleeni”, kertoo nykyisin asuntojen flippaamiseen keskittyvä Porokara virnistäen.

Kiinnostus asuntosijoittamiseen alkoi oman asunnon kautta

Porokara on kulkenut kansainvälisen jalkapalloilijauransa jälkeen matkan kiinteistönvälitysalan yrittäjäksi sekä asuntosijoittajaksi. Suomen lisäksi Ruotsissa, Belgiassa, ja Israelissa peliuraansa kehittänyt syntyperäinen helsinkiläinen tiesi kuitenkin jo ulkomaille lähtiessään palaavansa Suomeen jossakin vaiheessa, sillä ulkomaat vetivät puoleensa vain jalkapallon takia, ja Helsinki tuntui muuten kotoisalta. Varsinkin, kun tässä vaiheessa Porokara omisti ensimmäisen asuntonsa, josta piti niin paljon, ettei tohtinut vielä luopua siitä.

Omasta asunnosta tulikin ulkomaille lähdön myötä Porokaran ensimmäinen sijoituskohde, joka mieheltä vieläkin löytyy salkustaan 12 vuoden jälkeen. “Ostin ensimmäisen oman asuntoni 2006 Vallillasta, ihan vaan itselleni asumiskäyttöön. Se oli sellainen remontoitava päiväkoti, ja muistan, että minulla oli hirveä kiire päästä sinne, joten minun kämppäni rempattiin ja sitten asuin rakennustyömaan keskellä. Hirveän hintainen se taisi silloin olla, mutta nyt 12 vuoden jälkeen olen tyytyväinen, että sen silloin ostin”.

Päätös asunnon pitämisestä ja vuokraamisesta syntyi, sillä Porokara piti ajatuksesta, ettei asuntoa tarvitse pitää tyhjillään, ja hänellä olisi myös mahdollisesti koti tallella, kun tulisi käymään välillä kotimaassa. “Hinku ulkomaille minulla oli futiksen takia, mutta ei niin, että haluan loppuelämääni siellä viettää. Niin sitten ajattelin, että olen tykännyt kämpästäni, ja tämä on kiva paikka – varmaan jotain luopumisongelmiakin oli”, Porokara naurahtaa, “niin päätin pitää sen vuokralla.”

Asuntosijoittaminen lähti siis käyntiin käytännön ratkaisuna, alussa ilman erityistä strategiaa, kassavirrasta innostuneena, kun Porokara huomasi, että “on aika kliffa juttu, että joku maksaa lainanlyhennstä kuukausittain, ja saan samalla pitää minulle tärkeän asunnon. Pystyin kuitenkin majailemaan Suomessa käydessäni muualla, joten sain pidettyä asunnon vuokralla koko ajan.”

Asunnoissa kiehtoo konkreettisuus

Pari vuotta asuntosijoittajana ikään kuin huomaamatta toimineena Porokara sai lisäinnoitusta- ja ajatuksia entiseltä joukkuekaveriltaan, joka oli jo ehtinyt hieman pidemmälle asuntosijoitusten parissa. “Korvaani Belgian futisaikoina höpötettiin niin paljon asuntosijoittamisesta, että siitä kyllä jotain takertui”, nauraa Porokara. “Sitten oman pääoman tuotto alkoi oikeasti kiinnostaa.”

Suomeen peliuransa jälkeen palatessaan ajatus omaisuuden kartuttamisesta oli iskostunut Porokaralle vahvemmin, joten hän päätti hankkia seuraavat asunnot täydentämään salkkuansa. “Vasta vuonna 2013, kun tulin Suomeen, ostin joitakin asuntoja lisää, ja aloin pikkuhiljaa ymmärtämään enemmän aiheesta.”

Porokara innoistui asunnoista erityisesti niiden konkreettisuuden vuoksi. Vaikka hän sijoitti asuntojen ohella myös muihin omaisuuslajeihin, tuntuivat asunnot vakaammilta ja käytännönläheisimmiltä sijoituskohteilta. “Asunnoissa pidin siitä, että omistan jotain konkreettista, vaikka toki tosiasiassa omistushan on vain paperinpala. Mutta asunnoissa on vakaampi tunnelma, erilainen kuin vaikkapa rahastoissa, joissa rahat voivat vaan olla joku aamu kadonneet, jos huonosti käy.”

Asuntojen järkevyyttä sijoituskohteena Porokaralle lisäsi tuntu siitä, että kotia tarvitsevat kaikki, joten kohteet ovat konkreetisesti jonkun tarvelistalla. “Asunnot ovat jotain, joka minun on helppo ymmärtää. Minulla on asunto, ja joko myyn sen tai vuokralainen etsii kotia, joten se on selkeä kuvio. Ja tällaiselle simppelille miehelle helppo yhtälö”, sanoo Porokara hymyillen.

Kansainvälisistä pelikengistä välittäjän ja flippaajan tennareihin

Kun Porokara palasi vuosien ulkomailla asumisen jälkeen Suomeen, hän ryhtyi pohtimaan uutta vaihdetta päivätyöhönsä jalkapallouran päätyttyä. Asuntosijoittaminen alkoi tässä vaiheessa myös olemaan enemmän Porokaran kuvioissa mukana, ja muutamia vuosia myöhemmin Porokara oli jo mukana perustamassa nykyisin hänet päätyöllistävää ROOF Groupia. “Vaikka en taida ihan miltään perusvälittäjältä näyttää”, Porokara miettii lippistään nostaen, “farkut ja tennarit on kuitenkin otettu yleisesti hyvin vastaan”.

Farkut ja tennarit ovat siis yhtä päteviä välittäjän varusteita kuin puvut ja solmiotkin, mutta kiehtooko omissa sijoituksissaan flippaamiseen keskittyvää Porokaraa myös remonttihaalarin käyttäminen? “Kyllä nykyään jää remppahommat ja sisustaminen ammattilaisille, vaikka alkuun tuli siellä häslättyä ja hämmennettyä itse. Sehän ei kuitenkaan tarkoittanut, että taitoa olisi”, muistelee Porokara. “Ollaan pyöritty K-Raudassakin etsimässä lattialistoja ja meillä on ollut kädessä ovenkarmit. Tämä oli siis se lähtökohta alussa”, mies nauraa.

Kiinnostus flippaamiseen ensimmäisten pitokohteiden jälkeen ei siis syntynyt oman remonttiosaamisen käyttämisestä, vaan kokeilunhalusta, sopivista tilaisuuksista sekä flippausstrategian mielekkyydestä. Osta ja pidä -strategia ei tuntunut paineeseen tottuneesta entisestä ammattiurheilijasta pidemmän päälle kaikista kiinnostavimmalta.

Vaikka Porokaralla onkin edelleen muutamia asuntoja vuokralla, ja vuokraaminen on aina sujunut hyvin, alun vuokratuottokeskeisyyden jälkeen Porokara löysi flippauksesta itselleen sopivan toimintatavan, joka mahdollistaa projektien vaihtuvuuden ja pitää mielenkiinnon yllä.

“On hienoa, että muutama vuokrakohde on siellä, ja ne pyörii hyvin mutta kyllä itse kaipaan välillä hieman enemmän painetta. Veikkaan vahvasti, että se on kytköksissä futisuraan. Milloin olisin siellä saanut olla rauhassa, itseltäni tai muilta, aikataulujen ja tavoitteiden kanssa? Se on varmasti jäänyt päälle, että kaipaan projekteja, joihin panostan täysillä”, Porokara pohtii. “Parasta flippauksessa on se, että nähdään konkreettisesti, kun lähdetään pisteestä X ja päädytään pisteeseen Y, ja voidaan olla rehellisesti todella tyytyväisiä remontin jälkeen ja ylpeitä lopputuloksesta”.

Kohteena kotiseutu ja reseptinä rakkaus

Syntyperäisenä helsinkiläisenä Porokara tuntee pääkaupunkiseudun, joten keskittyy kohteissaankin siksi vain erityisesti Helsingin ja Espoon asuntoihin. “Vaikka olenkin eksynyt välillä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, palaan takaisin, koska minulle on tärkeää, että olen sopivan välimatkan päässä pitokohteistani, jotta hallinnointi on helppoa, ja että tunnen alueet, joilta asuntoja hankin.”

Alueisiin tutustuminen onkin Porokaran mielestä erityisesti flippaajan näkökulmasta tärkeää, jotta hintojen oikea määrittely onnistuu. Myös Porokaran oma flippausstrategia perustuu hintatason ja ostajakunnan määrittelyyn, joissa alueiden tuntemus auttaa.

Flippauskohteiden remontointi kaavaillaan lopullinen asunnon myyntihinta mielessä, jolloin ostajakunta ja samalla remontin lopputulos on helppo määritellä. “Ihmiset ostavat tietynlaisia asuntoja tietyiltä alueilta tietyllä hinnalla – lopputulosta ei hyödytä tekipä kuinka kivan kämpän tahansa, jos esimerkiksi hinta nousee asunnon kokoon nähden liian suureksi. Täytyy myös harkita kannattaako esimerkiksi tehdä yksiöstä kaksio, tai kolmiosta kaksio. Strategiana on siis ostajakunta – alue ja hintataso mielessä pitäen.”

Porokaran resepti omiin onnistumisiin onkin mututuntuman sijasta roppakaupalla faktaa, kourallinen kokemusta sekä tietysti hitunen rakkautta, joka asuntoihin on jäänyt taitavasti toteutettujen remonttien kautta.

Porokara kertoo, että flippauskohteissa remonttien lopputuloksessa pyritään myös tietynlaiseen persoonallisuuteen, “pieneen hifistelyyn” ja arjen luksukseen. “Lähtökohtaisesti on aina ollut se ajatus että oli pieni tai iso asunto, niin tietyt asiat pitää nykypäivänä jo sinne mahtua, kuten astianpesukone, pyykinpesukone, jääkaapin ja pakastimen yhdistelmä, ruokapöydälle paikka sekä säilytystilaa. Ja suunnitelmat tehdään aina sen mukaan, että meidän tekemissä asunnoissa on jotain, mikä tekee siitä erityisen. Se on se hyppysellinen rakkautta.”

Käytäntö ja päätös panostaa opettavat onnistumisiin

“Suurin onnistuminen oli lähteä flippauskohteisiin”, Porokara vastaa paljoakaan empimättä, kun juttelemme lisää parhaista onnistumisista ja mieleen jääneistä harha-askelista sijoittajamatkalla. “Virheistä on hankala sanoa, mutta toki kantapään kautta on opittu esimerkiksi hinnoittelusta, kun joskus alussa ahnehdittiin remontin suhteen. Huonosti ei siis ole käynyt, mutta vähän on näppejäkin poltettu, mikä on varmasti opettanut pois turhasta liitelystä.”

Flippauksen onnistumisen kokemuksia Porokara saa konkreettisesti siitä, kun omista remonttikohteista saadaan lopputulokseksi mieluisia koteja, ja kun ostajaehdokkaat ovat ihastuneet toteutuksiin. “Onhan se ihan mahtavaa, kun olen huomannut, että jengi fiilistelee meidän luomuksia. Myös se tunne, kun lopputulos on niin onnistunut, ettei edes huvittaisi myydä”, Porokara innostuu.

Käytännön kokemuksen lisäksi, Porokara kertoo sijoittajaverkostojen olevan tärkeä kanava oppimiseen. Kanssasijoittajilta ja valmennuksista tarttuneet opit auttavat Porokaraa harkitsemaan sijoituspäätöksiä ja kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin kohteita valitessaan.

Onnistumisia on myös ajanut entiseltä urheilu-uralta syntynyt oivallus, joka pätee myös sijoitusmaailmassa. “Jalkapallouran myötä ymmärsin, että mitään ei tapahdu, ellei tee. Olen huomannut, että varsinkin huippu-urheilijoilla kaikesta toiminnasta paistaa läpi päätös siitä, että panen nyt kaikkeni tähän. Kyse on siis tietoisesta päätöksestä panostaa johonkin täysillä, ja tehdä sen eteen parhaansa”, Porokara summaa.

Määrätietoisuus kasvattaa, ehkä partaakin?

Vaikka päättäväinen mies ei tunnu kauaa lepäävän laakereillaan ilman seuraavaa projektia “antamaan sopivaa painetta”, tällä hetkellä Porokara kuitenkin nauttii myös vakaammasta elämästä Suomessa eikä kaipaa tiuhaan muuttuvia asumiskuvioita tai elämää ulkomailla. Pienen lapsen isänä päiväkoti ja leikkipuistot ovat tulleet osaksi elämää, johon kuuluu tietysti myös panostaminen ROOF Groupin kasvuun. “Nyt on tällainen rauhallinen kasvun vaihe, josta nautin. Suomessa on hyvä tukiverkosto, eikä ole yhtään sellainen olo, että pitäisi sinkoilla aina uuteen.”

Oman sijoittamisen tulevaisuuden suhteen uusia kohteita Porokaralla on polte hankkia, mutta tiedostaa, että se vaatii taas enemmän aikaa ja panostusta, eikä kilpaurheilun kasvatti halua tehdä mitään vasemmalla kädellä vaan täydellä keskittymisellä.

Porokaran tulevaisuuden toiveet ovat siis määrätietoisuuden, tahdonvoiman ja omien päätösten takana, mutta esille tulee myös varovainen haave, jota mies ei, todennäköisimmin, pysty itse hallitsemaan. “Kyllä toivoisin vielä näkeväni taas asuntosijoittaja Joonas Oravan ilman partaa. Se parta on aivan uskomaton. Ehkä tässä on jotain partakateuttakin ilmassa, mutta en myönnä.”

Nähtäväksi jää, mitä kaikkea Porokaran rauhallisen kasvun vaihe pitää sisällään, ja toteutuuko miehen kaino haave. Tällä kertaa haastattelu päättyy J.L.Runebergin sanoin: “Ja huolt’ ei tuntis ollenkaan, / kun viikset vain sais kasvamaan”.