Helsinkiläissyntyinen Matias Savolainen on jo parikymmentä vuotta alalla toiminut sijoitusalan konkari, jonka kokemus rahoitusalalta ja asuntosijoittamisesta ovat vieneet miehen kotimaan markkinoilta kansainväliseen sijoitusmaailmaan ja taloudesta kiinnostuneesta opiskelijasta matkustelevaksi menestyjäksi.

Kansainvälinen sijoittaja, salkunhoitaja ja bisnesihminen

Savolaisen tukikohta on tällä erää Helsingissä sijaitsevassa toimistossa. Liikkuvainen mies kuitenkin matkustaa suurimman osan vuodesta, pääasiassa Yhdysvaltojen ja Suomen välillä sekä sijoitusmielessä että kahden kodin välillä vaimonsa Terhi Majasalmen ja kahden tyttärensä kanssa. Las Vegasin tukikohta on syntynyt Savolaisen siirtyessä Suomen sijoitusmarkkinoilta Yhdysvaltoihin, ja nyt koko perhe matkustaa 5 kuukautta vuodesta yhdessä.

Savolaisen matka kansainväliseksi ammattisijoittajaksi sai alkusysäyksen vahvasta ajatuksesta, että töitä voisi tehdä muutenkin, kuin rahan takia. “Minua on aina kiinnostanut se, miten pystyisin nousemaan sosioekonomisessa luokassa ylöspäin. Sellainen keskiluokkainen elämä, että töitä tehdään aamusta iltaan, että on kiire ja lomat ovat lyhyitä, on aina ahdistanut”, Savolainen pohtii. Hän painottaa myös olleensa rahoitus- ja sijoitusalan opiskelijana ja ammattilaisena aina kiinnostunut ja tietoinen alan kiemuroista. Tieto ei siis tässä tapauksessa ole lisännyt tuskaa, vaan toiveita.

Opiskellessaan 2000-luvun alussa tilanne olikin Savolaiselle otollinen asuntosijoittamisen aloittamiseen. “Muistaakseni tutustuin asuntosijoittamiseen kauppakorkeakoulussa, kun tuli ilmoille tällainen yksinkertainen ajatus velkarahavipuvaikutuksesta. Ja silloin kun aloitin, niin olikin sellainen tilanne, että pystyit ostamaan asunnon 100 prosenttisella lainalla ja käteen jäi hyvät tulot.”

Rahareppu ja tiedonjano inspiroivat panostamaan vuokratuloihin

90-luvulla kauppakorkeakoulun suorittanut, siitä lähtien aktiivisesti myös osakkeisiin sijoittanut Savolainen, inspiroitui myös 2000-luvun alussa traderina toimiessaan vanhemman kollegansa silmiinpistävästä repullisesta rahaa. “Tällä herrasmiehellä oli reppu täynnä seteleitä. Siis kirjaimellisesti”, Savolainen muistelee, “ja ajattelin, että hetkinen, tässä on nyt jotain, sillä miekkosellahan on aina mukanaan säkillinen käteistä”. Kyseessä oli Savolaisen asuntosijoittamiselle suuntaa näyttänyt, perintöasunnoilla asuntosijoittajaksi päätynyt herra, joka sen ajan malliin kävi keräämässä vuokralaisiltaan rahat käteisenä rahareppu kilisten.

Seuraavat opit Savolainen lähti markkasäkistä inspiroituneena hakemaan lukuisten kansien välistä, kun mies heräsi siihen, että alaa täytyykin opiskella enemmän. “Varsinkin hieman ylivilkkaana, lukihäiriöisenä nuorena miehenä, tajusin, että tulen hieman takamatkalta, kun en ollut lukenut oikeastaan lainkaan, joten ryhdyin lukemaan noin 50-100 kirjaa vuodessa”, Savolainen osoittaa toimistonsa toiseen huoneeseen, “mistä on sittemmin tuohon seinän toiselle puolelle paisunut tuhannen sijoitusaiheisen kirjan kirjasto.”

Ajatus vaurastumisesta vahvistui, kun työnsä puolesta matemaattisesti lahjakas mies oli sijoituskuvioiden ja suurien rahojen kanssa tekemisissä päivittäin. “Käsien läpi meni päivittäin sellainen 600-800 miljoonaa, ja oli todella mielenkiintoista nähdä se ammattimainen puoli rahasta”, Matias kertoo, ja muistelee nälkäänsä kasvattaa sijoituksiaan.

“Se oli sellainen hyvin miehinen maailma silloin, ja jossain vaiheessa vaan ajattelin, etten halua olla enää huoneen köyhin kaveri”, Matias kertoo. “Ja sitten onneksi törmäsinkin Metsolan Timoon, josta sai alkunsa meidän yhteinen bisneshistoria, ja taas uusi kiinnostus asuntosijoittamiseen.”

Hyppy syvään päähän: “Sijoitan siihen mitä teen työkseni”

Savolaisen kiinnostuessa vakavammin asuntosijoittamisesta, markkinoilla ei vielä ollut palvelua, joka olisi erikoistunut kuluttajien asuntosijoittamiseen, toisin kuin esimerkiksi rahastojen myyntiin ja ostoon. Asuntosijoittamista pidettiin vielä lähinnä “tyhmänä hommana”, missä Savolainen taas huomasi mahdollisuuden. “Itse olin kuitenkin nähnyt sijoittajan silmin, että Suomessa asuntosijoittaminen on alikehittynyt, ja kun sitä ei juurikaan kukaan tee, oli varsinkin pääkaupunkiseudulla asunnot hinnoiteltu sijoittajan näkökulmasta väärin. Ne olivat liian halpoja ja vuokrat liian suuria”.

Houkuttelevasta tilanteesta Savolaiselle syttyi lamppu pään päälle, ja jo kokeneemman asuntosijoittajan Timo Metsolan kanssa tästä lähti ajatus asuntosijoitusliiketoiminnasta. “Sanoin Timolle, että jeesaa, haluaisin myös asuntoja. Ja sitten lähdinkin Vuokraturva -konserniin mukaan, ja otin omalla Varallisuusvalmennus -yritykselläni hoitaakseni koko asuntosijoitusliiketoiminnan rakentamisen, kaupallistamisen ja asuntosijoittamisen evankelisoimisen meidän asiakkaillemme.”

Savolainen hyppäsi siis suoraan syvään päähän, halutessaan myös rakentaa liiketoimintaa asuntosijoittamisen ympärillä, mutta ei turhaan: hän myikin parhaana vuonna useita satoja asuntoja, jonka veroista lukua kiinteistönvälitysalalla saa yksittäisinä kauppoina varmasti hakea. Samalla yhtiöryhmä rakentui satojen ihmisten organisaatioksi, johon myöhemmin mukaan tulivat vielä Asuntoturva -asuntorahastot.

Sisäpiirissä toimiminen toi Savolaiselle sellaista tietoa markkinasta, jota harva asuntosijoittaja pääsi näkemään. “Vuokramarkkinat tulivat tässä bisneksessä tutuiksi, kun näin vuokrat ihan vitosen tarkkuudella, ja ostin itse koko ajan samaan aikaan asuntoja. Myös pankkien kanssa toimiminen tuli tutuksi, ja kokeilin, kuinka paljon yksittäinen ihminen voi saada lainaa. Ja olihan se pirun paljon”, nauraa Savolainen. “Oli ne sellaisia riskejä, joita en nykypäivänä enää ikinä ottaisi, nykyään minulla on lainaa ehkä se 100 000 euroa.”

Otollinen tilaisuus vaurastumiseen

Asuntosijoittamisen ollessa Savolaisen aloitellessa vielä suurelle yleisölle epäsuosittu varallisuuden kartuttamisen keino, oli Savolaisella hyvät mahdollisuudet kasvattaa toimintaansa. Asunnot olivat halpoja, lainaa sai hyvin, ja myöhemmin hinnat sekä vuokrat lähtivät nousemaan samalla kun ihmiset kiinnostuivat asuntosijoittamisesta.

Savolainen lopetti kuitenkin Suomessa asuntojen ostamisen vuonna 2008, sillä sijoitukset eivät näyttäneet enää niin houkuttelevilta kassavirran näkökulmasta. Esimerkiksi Kallion vuokratuotto laski 8-9 prosentista noin 5 prosenttiin. “Sen jälkeen olen lähinnä myynyt Suomessa. Vaikka sitä lainaa olikin, olen kuitenkin riskien välttäjä, joten sijoitan kassavirtaan enkä arvonnousuun. Vaikka siinäkin olen vahingossa onnistunut muutamilla kohteilla todella hyvin.”

Suurimmat virheet Savolainen kertoo tehneensä juuri siihen aikaan, kun hän siirtyi Helsingistä pienemmille paikkakunnille paremman vuokratuoton perässä. “Huonoimmat sijoitukseni ovat Porvoossa, Kirkkonummella, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Lahdessa ja Heinolassa.” Esimerkiksi Lahdessa Savolainen ei näe ollenkaan arvonnouskomponenttia ja uskoo vuokralaismassankin heikentyneen. “Mutta, nämä ovat olleet kuitenkin asuntosijoittajana sellaisia välttämättömiäkin opinkappaleita, ja tilanne on toki nyt markkinassakin ihan erilainen kuin silloin 20 vuotta sitten kun aloitin.”

Amerikan valloitus: ei pelkkiä burgereita vaan tiukkaa kassavirtaa

Suomen markkinan muuttuessa epäkiinnostavaksi, Savolainen päätyi veljensä kanssa Yhdysvaltoihin jo pitkän kiinnostuksen jälkeen. Finanssikriisin jälkeen veljekset lähtivät “pakkohuutoturisteiksi” paikan päälle toteamaan, että, kummallisesti, kaikki näyttäisi olevan myynnissä. “Me ihmeteltiin, että koko maa on myynnissä, onko tämä joku loppuunmyynti ja kaikki muuttaa Amerikasta pois”, Savolainen muistelee virnistäen.

“Kokeeksi ostettiin käteisellä muutama omakotitalo, joissa vuokratuotto oli noin 20-25 prosenttia, ja mietittiin, onko tämä liian hyvää ollakseen totta.” Savolaiset kuitenkin huomasivat, että homma lähti toimimaan, ja vuokratuloja alkoi pitkässäkin juoksussa kertyä.

Vuodesta 2012 eteenpäin alkoikin aktiivinen Amerikan valloitus, josta nyt tuloksena Savolaisella on reilut 50 ja heidän yrityksillään muutama sata omakoti- ja paritaloa. “Kun ryhdyttiin sitten urakalla pyörimään siellä, asiakkaatkin kyselivät, että ette te nyt pojat siellä pelkkiä burgereita syö, kertokaa nyt mitä teette. Hekin kiinnostuivat, kun kerrottiin, että omakotitaloja saa alle 30 000 dollarilla, ja tällaisilla vuokratuotoilla.”

Vaikka asuntosijoittaminen olikin tuttua, markkinan erilaisuus yllätti veljekset alussa täysin. Käytännössä he huomasivat, ettei kotimaan kokemuspohja loppujen lopuksi auttanut amerikkalaisessa kulttuurissa juuri lainkaan. “Luultiin, että osattaisiin jotain Suomen kokemuksien perusteella, mutta olemme tehneet niin kolossaalisia virheitä, että melkein vieläkin vuosien jälkeen harmittaa. Toistimme samoja virheitä tietyllä tavalla, että mentiin tuoton perusteella jollekin alueelle ymmärtämättä, miten esimerkiksi kaupungin eri alueet siellä toimivat.”

Sheriffiä pakoon tarinoita taskussa

Savolaiselle oli kuitenkin hyötyä analyyttisestä mielestä, sijoittajan ammattitaidosta ja jatkuvasta tiedonjanosta, ja hän kertoo tehneensä paljon makroekonomista sekä poliittista tutkimusta, jotka auttoivat tutustumaan uuteen markkinaan ja eri kulttuuriin. “Mutta, ainut tapa oli viettää siellä vaan ihan hemmetin paljon aikaa. Kierreltiin joka katu paperikarttojen kanssa, ja merkittiin niihin värikoodeilla hyvät ja huonot alueet.”

Myös ostoprosessi yllätti veljekset täysin, kun pakkohuutokaupoissa myytävissä kohteissa asunto vaihtaa omistajaa 30 sekunnin välein shekkien välityksellä, ja asuntoihin on käytännössä murtauduttava päästäkseen katsomaan niitä. “Peruskaava oli, että saat osoitteen huutokauppaa edeltävänä päivänä, käyt katsomassa, onko talo tyhjä, sniikkaat sisään omilla avaimilla, koska amerikkalaiset lukkosysteemit ovat niin yksinkertaisia, teet nopeasti remonttiarvion, ja sitten voit laskea maksimihinnan mitä tarjoat siitä seuraavana päivänä”, Matias kertoo, “ja tietysti tämä mahdollisimman nopeasti ennen kuin sheriffi ottaa teidät kiinni”.

Oppimista ei voi kiertää

Savolaisesta huokuu hulvattomien tarinoiden lisäksi vuosien kokemus ja käytännön opit, joista varmasti monella asuntosijoittajalla olisi opittavaa. “Olen kyllä itseasiassa varmasti asuntosijoittajana huono esimerkki suomalaisille”, Savolainen toteaa, “koska olen syvältä sijoitusmaailmasta, ja tunnen laajalta alueelta todella monimutkaisia, matemaattisiakin, eksoottisia juttuja, ja olen ollut tosiaankin ammattimaisesti jalkautuneena siellä markkinassa, mihin sijoitan.”

Savolainen on myös pyrkinyt päämäärätietoisesti taloudelliseen riippumattomuuteen, jotta saisi aikaa asioille, joita oikeasti, ei vain rahan takia, haluaa tehdä. “Haluan tarjota perheelleni niitä asioita mitä minulla ei lapsena ollut. Onhan tämä hienoa, kun vielä koko perhe saa olla mukana esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja lapsetkin ovat voineet kertoa päivän kuulumisina, että tänään murtauduttiin isin kanssa pariin taloon”, Savolainen nauraa.

Nykyisin Savolainen on kuitenkin lopettanut asuntojen ostamisen Suomen lisäksi myös Yhdysvalloissa, sillä tämän hetken markkina kummassakaan maassa ei tunnu houkuttelevalta. “Mutta ajattelen silti, että jos olet työssäkäyvä ihminen, joka haluaa vaikka piensijoittajamaisesti kerätä vähän vanhuuden turvaa, niin asuntosijoittaminen on oikeastaan aika helppo ja kätevä tapa vaurastua pienemmillä ambitioilla”, edelleen muutamissa tilaisuuksissa vuodessa vaurastumisesta puhuva ja omaa blogiaan kirjoittava Savolainen kannustaa.

Savolainen kertoo, että häntä on aina kiehtonut tapa, jolla ihminen oppii tai jolla ihmistä voi opettaa. Myös lapsia Savolainen on innostunut rohkaisemaan bisnesajatteluun ja sijoittamiseen. “Olemme pitäneet lapsillemme bisneskoulua, jossa opetan asuntosijoittamisen ja bisneksen perusperiaatteet, sillä he kiinnostuivat, että miksi me ostetaan ja remontoidaan taloja. Kun he ymmärsivät, että niistä tulee ihmisille kivoja koteja, joista meille tulee vuokratuloja, he innostuivat ja ymmärsivät ajatuksen.” Savolainen on myös suunnitellut YouTube-kanavaa, jolla lapset opettavat raha-asioita lapsille. “Lapsethan ovat verbaalisesti niin lahjakkaita, ja kun he kertovat perusperiaatteet omalla tavallaan, niin ne ovat ensinnäkin todella hauskoja, sekä myös todella ymmärrettäviä.”

Loppujen lopuksi rohkeus vie voiton, uskoo Savolainen

“Vaikka voittaisin lotossa niin en usko, että muuttaisin sitä, mitä teen”, on miehen vastaus, kun kysymme, millaisia tulevaisuudenhaaveita hänellä on.  “Rakastan kyllä esimerkiksi ruokaa ja ruoan kanssa pientä hifistelyä, niin ruokabloggaajaa minusta ei ehkä vielä tule. No joo, vaikka onhan noita ruokakuviakin kyllä toisaalta kertynyt…”, virnistää Savolainen.

Vaikka sijoitusmaailmasta juontaakin sivupolkuja muuhunkin tekemiseen, on mies selvästi toteuttamassa itseään oikealla alalla. Savolainen myöntää, että on tehnyt rutkasti töitä ollakseen tässä tilanteessa ja kokeakseen tämän omaksi alakseen. Kyseessä on hänen mukaansa mies, joka ei teini-iän kynnyksellä uskaltanut tarttua puhelimeen soittaakseen tuntemattomalle ihmiselle. “Sen, sekä lukihäiriön ja lievän ylivilkkauden kanssa olen kuitenkin ollut lähestulkoon aina myyntityössä, joka vaatii myös tiukkaa keskittymistä ja analyyttistä mieltä.”

“Olenkin aina sanonut, että rohkeus ei ole sitä, ettei pelota, vaan sitä, että tekee siitä huolimatta”.