Viime viikolla julkaisemassamme artikkelissa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen avasi inflaatiota ja sen seurauksia asuntosijoittajan näkökulmasta. Hän kannusti asuntosijoittajaa laskemaan, miten korkotason nousu vaikuttaisi omaan kassavirtaan. Vaikka Rokkasen mukaan riski korkojen nousulle ei euroalueella olekaan vielä yhtä akuutti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, hän kehotti asuntosijoittajia varautumaan korkotason nousuun ja harkitsemaan pankkien tarjoamia korkosuojauksia.
Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti korostaa, että jokainen asuntosijoittaja sietää riskiä eri tavoin niin taloudellisesti kuin henkisesti. Hänen mukaansa jokaisen asuntosijoittajan on ajankohtaista arvioida, minkälainen tarve suojausmekanismeille on. Korkosuojausten tarpeeseen vaikuttavat muun muassa se, missä asunnot sijaitsevat, kuinka paljon asuntoja on, kuinka suuri on velkavipu ja kuinka äärimmilleen oma talous on venytetty.
Suojausmekanismien hinta nousee korkojen noustessa
Jäntin mukaan nyt jos koskaan on sellainen hetki, kun korkosuojauksia kannattaa harkita. Tämä johtuu paitsi globaalin talouden epävarmuustekijöistä myös siitä, että korkosuojausten hinta nousee korkojen noustessa. Vaikka lyhyet korot eivät hänen mukaansa todennäköisesti nouse vielä pariin, kolmeen vuoteen, muutoksia on kuitenkin nähtävillä.
“Asuntosijoittajan näkökulmasta olennaista on, että suojausmekanismit ovat vielä edullisia. Suojausmekanismien hinta luonnollisesti nousee, kun korot lähtevät nousuun. Siksi etenkin asuntosijoittajan, jonka salkku on suurempi ja jonka on tarkoitus pitää asunnot pitkään, kannattaa harkita korkosuojauksia”, Jäntti toteaa.
On sekä pankin että asiakkaan etu, että asiakas selviää lainoistaan. Vaikka pankit stressitestaavatkin lainanhakijan maksukyvyn Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti kuuden prosentin korolla, jokaisen on laskettava korkojen nousun rahallinen vaikutus omaan kassavirtaan. Pankki ei mitenkään voi tietää kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaan maksukykyyn.
“Myös mielenrauha on hyvä peruste suojata korot, vaikka velkavipua ei olisi paljon tai vaikka salkku ei olisi niin suuri, että korkojen nousun vaikutus olisi kuukausitasolla valtava. Yöunia ei korkojen nousun pelossa kannata menettää.”
Asuntosijoittajan näkökulmasta on hyvä, jos korkomenot ovat ennakoitavissa
Säästöpankin tarjoamat korkosuojausmekanismit ovat kiinteä korko ja korkoputki. Kumpaakin tarjotaan sekä yksityishenkilöille että yrityksille, joskin kiinteä korko on yritysten keskuudessa korkoputkea suositumpi. Kiinteä korko tarkoittaa etukäteen tietylle ajanjaksolle sovitusta korosta, joka ei muutu, vaikka ohjauskorko muuttuisi. Jäntin mukaan kiinteä korko on tällä hetkellä verrattain edullinen, ja hän suositteleekin harkitsemaan sitä vähintään osaan lainasta.
“Asuntosijoittajan kassanhallinnan näkökulmasta on hyvä, jos korkomenot ovat ennakoitavissa. Siinä mielessä kiinteä korko on asuntosijoittajalle hyvä vaihtoehto. Kannattaa myös huomioida, että asuntosijoittaja voi vähentää korkokulut verotuksessa”, Jäntti muistuttaa.
Korkoputkessa on määritelty korkojen vähimmäis- ja enimmäistaso, jota kokonaiskorko ei alita eikä ylitä. Korkoputki määritetään tyypillisesti 5–7 vuodeksi kerrallaan, ja sen voi halutessaan purkaa. Sekä kiinteän koron että korkoputken hinnasta voi neuvotella.
“On tärkeää, että suojausvälineet katsotaan ja neuvotellaan asiakaskohtaisesti riskin ja maksukyvyn mukaan. Pankin kanssa on mahdollista neuvotella myös ehdoista, joilla korkosuojauksen voi purkaa”, Jäntti kertoo.
Korkojen nousuun kannattaa varautua myös sijoittamalla ja säästämällä
Jäntin mukaan on aiheellista pohtia, missä määrin voi tuudittautua siihen, että kauan matalalla pysyneet korot pysyisivät jatkossakin matalalla. Korkojen noususta on puhuttu pitkään, mutta toistaiseksi ennustukset eivät ole käyneet toteen.
“Sekä omaa kotia että sijoitusasuntoa varten lainaa hakevat ovat yhä nuorempia, eikä heillä välttämättä ole kokemusta muista kuin historiallisen matalista koroista. Siksi asiakasviestinnässä on olennaista tuoda esiin, että korkotaso voi nousta ja muutokset voivat tapahtua nopeastikin.”
Säästöpankin ja esimerkiksi Danske Bankin asiakkaiden joukossa korkosuojaukset ovatkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Moni suojaa vähintään osan lainastaan, jolloin pääsee paitsi nauttimaan markkinoiden tämänhetkisistä edullisista hinnoista myös pienentää riskiä, joka korkojen nousuun liittyy. Jäntin mukaan tämä on tärkeää etenkin, koska lainojen keskikoot ja maturiteetit ovat kasvaneet asuntojen hintojen noustessa.
Jäntti korostaa myös, että korkosuojausten rinnalla sijoittaminen ja säästäminen ovat tärkeitä keinoja varautua korkojen nousuun. Asuntosijoittajan näkökulmasta ne kerryttävät myös arvokasta puskuria yllätyksiä ja esimerkiksi remonttitarpeita varten.
