Kaupungistumista ja kansainvälistymistä – Suomen väestönkehitys 2020- ja 2030-luvuilla

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi keskiviikkona 1.6.2021 ennusteen, jonka mukaan Suomi kaupungistuu, seutuistuu ja kansainvälistyy 2020- ja 2030-luvuilla. Ennusteen mukaan maan sisäinen väestönkehitys eriytyy edelleen. Lasten ja työikäisten määrä vähenee, ja yhtä aikaa vieraskielisten määrä nousee. 

Eikö korona tuonutkaan vauvabuumia ja kääntänyt muuttovirtoja kaupungeista maalle?

Kaupungistumisesta suurkaupungistumiseen

Ennusteen mukaan kasvu keskittyy edelleen pääasiassa pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin ja suurten kaupunkien kehysalueille. Kuva on kuitenkin hieman tasapainottunut aikaisemmasta. Aikaisemmissa väestöennusteissa kasvu painottui vahvasti vain suuriin kasvukeskuksiin, mutta nyt voittaja-alueiksi voi ennusteen perusteella laskea myös suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea. Uudessa väestöennusteessa kaupungistuminen siis jatkuu, mutta aiempaa suurempi osa kasvusta suuntautuu erityisesti suurten kaupunkien kehysalueelle ja entistä laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Korona-aika onkin tasapainottanut mökki- ja matkailukuntien väestönkehitystä lyhyellä aikavälillä. Myös pitkällä aikavälillä kasvaneet etätyö- ja opiskelumahdollisuudet ja sitä myötä paikkariippumattomuus voivat lisätä monipaikkaisuutta. Monen mökkipaikkakunnan näkökulmasta tämä tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia. 

Toisaalta gobaali megalopolikehitys vaikuttaa Suomessakin, eikä pandemia tuonut Nurmijärvi-ilmiötä takaisin, sanoo Timo Metsola myöhemmin kesäkuussa julkaisemassamme asuntomarkkinakatsauksessa. Kaupungistumisen trendistä on siirrytty suurkaupungistumisen trendiin, ja jopa keskisuuret kaupungit näyttävät jäävän kelkasta. Metsolan mukaan korona ei näytä tuovan tähän muutosta.

Mitä tämä tarkoittaa aluekehityksen ja kuntien näkökulmasta?

Pitkällä aikavälillä lasten ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Väestö kasvaa ennusteen mukaan vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa vuosina 2020–2040. MDI:n ennusteen mukaan Suomen väestönkasvu vuosien 2020–2040 aikana perustuukin täysin vieraskielisen väestön kasvuun, ja Pirkanmaa on ainoa maakunta, joka saisi väestönlisäystä myös kotimaisia kieliä puhuvista. Tampereen asema onkin väestökehityksen näkökulmasta vahvistunut 2010-luvulla, ja pääkaupunkiseudun vetovoiman heikkeneminen vuoden 2020 aikana nosti Tampereen maan sisältä suurimmat muuttovoitot saaneeksi kunnaksi ja vahvisti kaupungin asemaa etenkin suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Väestö- ja ikärakenteen muutos haastaa kuntia, kun ratkaistavana on yhtä aikaa muun muassa väestön määrän vähenemiseen ja eriytymiseen liittyviä käytännön haasteita. Mitä tämä aluekehityksen kannalta tarkoittaa? Väestöennusteen laatineen asiantuntijan, Rasmus Aron, mukaan vieraskieliset on huomioitava aiempaa painokkaammin alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa kasvaa, sen on oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle. 

MDI:n Timo Aro vieraili podcastissamme kertomassa asumisen trendeistä ja aluekehityksestä. Kuuntele tai katso jakso! 

Lähteet:

MDI: Tiedote: Suomi kaupungistuu, seutuistuu ja kansainvälistyy 2020- ja 2030-luvuilla
https://www.mdi.fi/tiedote-suomi-kaupungistuu-seutuistuu-ja-kansainvalistyy-2020-ja-2030-luvuilla/

Jaa:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on linkedin
LinkedIn

Viisastuminen jatkuu somessa

Ilmoittaudu jäseneksi

Liittymällä Sijoitusoven jäseneksi, saat maksutta enemmän luettavaa ja tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista ensimmäisten joukossa.

Suosituimmat

Asuntosijoittajan apuna

Asuntosijoittaminen aiheittain