EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ja etenkin sen metsätalouteen liittyvä säätely ovat olleet viime aikoina puheenaiheena. Marraskuussa valtioneuvosto tiedotti vastustavansa taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevan säädösehdotuksen hyväksymistä, mutta vastustuksesta huolimatta taksonomia hyväksyttiin. Mistä tässä kaikessa on oikein kyse, ja miten taksonomia liittyy kiinteistöihin?
Taksonomia määrittelee kestävän liiketoiminnan
EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on kestävyysluokittelun kriteeristö, jonka perusteella kestävä liiketoiminta määritellään. Jotta kriteerit täyttyvät, liiketoiminnalla pitää olla positiivinen vaikutus johonkin kuudesta kestävyyden tavoitteista. Sen lisäksi liiketoiminta ei saa vaikuttaa haitallisesti muihin kestävyyden tavoitteisiin. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi kiertotalouden edistäminen sekä saastumisen ehkäisy ja hallinta.
Taksonomia määrittelee investointeihin liittyvät kriteerit ja raportointivaatimukset. Yhteisen kriteeristön ajatuksena on, että yritysten vertailu ilmasto- ja ympäristötavoitteiden näkökulmasta EU:n tasolla helpottuu. Tämän seurauksena ilmasto- ja ympäristöystävällisyydestä muodostuisi aikaisempaa merkittävämpi kilpailuetu.
Muutoksen seurauksena yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano kytketään yhteen. Elinkeinoelämän keskusliiton sanoin taksonomialla luodaan mekanismi, jolla rahan saatavuus ja hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse. Rahoitettavuus ei näin ollen riippuisi pelkästään taloudellisista tunnusluvuista.
Energiatodistus on kansainvälisesti huono mittari
Kiinteistö- ja rakennusalalla taksonomian näkökulmasta olennaisia toimintoja ovat rakennushankkeet ja peruskorjaukset, mutta taksonomia vaikuttaa myös kiinteistöjen hankintaan ja omistamiseen sekä esimerkiksi energiatehokuuteen liittyviin investointeihin. Käytännössä vaatimukset koskevat esimerkiksi työmaan kierrätysastetta sekä kohteen energian käyttöä. Olemassa olevien rakennusten osalta puolestaan arvioidaan erityisesti energiatehokkuutta, ja mittarina käytetään energiatodistusta.
Kiinteistöjen kannalta haastavaa on kuitenkin se, että kiinteistöjä on vaikea verrata kansainvälisesti keskenään. Kiinteistöjen energiatodistusten luokat ovat osa kansallista lainsäädäntöä, eivätkä ne näin ollen ole keskenään vertailtavissa – Suomessa energialuokan A vaatimustaso on verrattain korkea. RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi totesikin viime vuonna, että taksonomian seurauksena sijoituskohteita Euroopasta etsivä sijoittaa pääomansa todennäköisemmin esimerkiksi Hollannin kuin Suomen kiinteistömarkkinoille.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa ensi viikolla julkaistavassa asuntomarkkinkatsauksessamme, että taksonomialla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä uudisrakentamiseen että korjausrakentamiseen. Etenkin korjausrakentamisen rahoituksen kiristymisellä olisi merkittäviä seurauksia. Korjausrakentamisen rahoitus on jo tällä hetkellä paikoin haastavaa matalien vakuusarvojen vuoksi.
Milloin taksonomia tulee voimaan?
Varsinainen taksonomia-asetus on tullut voimaan vuoden 2020 kesällä. Luokittelujärjestelmä itsessään otetaan käyttöön vaiheittain. Ilmastonmuutoksen osalta säädökset tulevat voimaan jo vuoden 2022 alusta, muiden tavoitteiden osalta vuotta myöhemmin.
Ensimmäisessä vaiheessa uudistus vaikuttaa suuriin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Myöhemmin sen piiriin on tarkoitus ottaa laajemmin muutakin elinkeinoelämää, ja raportointivelvoite voi mahdollisesti laajentua koskemaan kaikkia yrityksiä.
