Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys taloyhtiölainojen lyhennysten verovähennysoikeuden poistamisesta. Tämä blogisarja käsittelee mahdollisen muutoksen syitä ja seurauksia. Ensimmäisen osan voit lukea täältä, toisen täältä ja kolmannen täältä. 

Suomen Vuokranantajat ei suosittele esitettyä muutosta vaan pitää sen seurauksia epäedullisina niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Muutos vaikuttaisi todennäköisesti heikentävästi talouteen rakennusalan supistumisen kautta. 

“Mielestämme veronkiristys, joka vähentää uudisrakentamista ja jonkin verran korjausrakentamista, ei ratkaise ongelmaa. Muutoksesta ei olisi mitään mainittavaa hyötyä, ja olemmekin esittäneet sille vaihtoehtoisia keinoja”, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen toteaa. 

Taloyhtiölainoihin liittyy ongelmia, joihin enimmäismäärä ja markkinointiasetus toisivat ratkaisuja

Muutosesitystä on perusteltu muun muassa sillä, että rakentaminen runsaalla velalla lisää makrovakausriskiä, eli koko rahoitusjärjestelmään liittyvää häiriöriskiä. Verovähennysoikeuden poistaminen ei Valkosen mukaan kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa, koska veronkiristys kohdistuisi tehottomasti. Sen sijaan hän esittää muun muassa taloyhtiölainoille asetettavaa prosentuaalista enimmäisvelkakattoa ja lyhennysvapaiden rajoittamista. 

“Suhdannetilanteesta riippuen Finanssivalvonta voisi tarvittaessa säätää taloyhtiölainojen sallittua määrää ennalta määrätyksi aikaväliksi, jos olisi nähtävissä, että velkaantumisen tahti on liian kova. Tämä olisi käyttökelpoinen työkalu ja kohdistuisi paremmin itse ongelmaan, eli hillitsisi kokonaislainan määrää”, Valkonen ehdottaa.

Toinen haaste, joka taloyhtiölainoihin Valkosen mukaan liittyy, on yhtiölainojen asuntojen kustannuksia ja vastiketasoa hämärtävä vaikutus. On käynyt ilmi tilanteita, joissa asunnon ostaja ei ole ymmärtänyt asuntoonsa kohdistuvan lainan kokonaismäärää. Kun rahoitusvastike on lyhennysvapaan jälkeen noussut merkittävästi, henkilö on voinut joutua taloudellisiin vaikeuksiin.

“Vaikka ostajalla vastuu hankinnastaan onkin, tällaisia tilanteita ei missään nimessä pitäisi tulla. Kuluttajansuojaa pitäisi siltä osin parantaa esimerkiksi markkinointiasetuksen kautta. Olisi tarpeen määritellä, mitä tietoa tulevien vuosien maksueristä myyntimateriaaleissa tulee olla”, Valkonen sanoo.

Positiivinen luottorekisteri olisi kuluttajan etu

Yksityishenkilöiden velkaantumisen hidastumiseen liittyen esitetään ratkaisuksi positiivista luottorekisteriä. Luottorekisteriin olisi koottu kaikki henkilölle myönnetyt luotot, ja rekisteri olisi viranomaisten ja luotonmyöntäjien käytössä. Luottorekisteri suojelisi kuluttajaa, kun lainaa ei myönnettäisi enempää kuin mitä todella pystyy hoitamaan. 

“Kuluttajalla on velvollisuus ilmoittaa kaikki lainansa luotonmyöntäjälle. Todellisuus on kuitenkin se, että asuntolainan myöntävä pankki, pikavipin antanut yritys ja autolainan tarjonnut rahoituslaitos eivät tiedä toisistaan välttämättä mitään. Positiivinen luottorekisteri helpottaisi luottokelpoisuuden arviointia ja estäisi ylivelkaantumista”, Valkonen avaa.

Jotta muutoksella olisi todellista merkitystä, luottorekisteriin olisi olennaista saada myös taloyhtiölainat. Niiden suhteen tekninen toteutus on tosin haastavaa.

“Taloyhtiölainat elävät koko ajan, ja lainaa lyhennetään eri tahtiin asuntokohtaisesti. Olisi kuitenkin mahdollista tehdä niin, että isännöitsijätoimistot ylläpitäisivät osuuslaskelmia.”

Syrjäseutujen erityisratkaisut turvaisivat tarpeellisen korjausrakentamisen 

Valtiovarainministeriön taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden poistoa koskevassa selvityksessä ei ainakaan toistaiseksi tehty eroa uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen otettujen yhtiölainojen välillä. Taloyhtiöiden lainansaantiin liittyvät haasteet ovat ongelma erityisesti syrjäseudulla, joissa rakennusten vakuusarvo voi olla matala. Pahimmillaan ongelma voi johtaa asukkaiden monimutkaiseen henkilökohtaiseen velanottoon. 

“Rahoitus tarpeellisiin remontteihin ja olemassa olevan kannan säilyttäminen on kaikkien etu. Syrjäseutujen asuntojen arvokehitys on kuitenkin haaste, joka vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuuksiin muuttaa syrjäseudulta kaupunkikeskittymiin. Siksi syrjäseudulle olisi tarpeen kehittää erityisratkaisuja lainansaannin suhteen.”

Suomen Vuokranantajien mukaan verokohtelumuutos ei todennäköisesti vastaisi esitettyihin ongelmiin toivotulla tavalla. Vuokranantajien esittämät vaihtoehtoiset toimenpiteet vaikuttaisivat ylivelkaantumiseen verokohtelumuutosta tehokkaammin. Jos verotusta kuitenkin kiristettäisiin, tulisi ainakin varmistaa, että muutos koskisi ainoastaan uudisrakentamista.