Taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden mahdollinen poistuminen – ajankohtaisempaa aihetta alalta tuskin äkkiä löytää. Aihe puhuttaa paitsi asuntosijoittajia ja sellaisiksi aikovia myös rakennusalan ihmisiä sekä ylipäätään valtiontaloudesta ja asuntomarkkinoista kiinnostuneita. Miten kävisi asuntosijoittajien, entä mitä vaikutuksia muutoksella olisi rakennusalaan? Jäisivätkö korjaustoimenpiteet tekemättä ja uudisrakennukset rakentamatta? Ehkäisisikö muutos kuplautumista ja kotitalouksien velkaantumista?
Sijoitusovi Podcastin viidennessä jaksossa pureudutaan mahdollisen muutoksen seurauksiin, niin taloudellisiin, sosiaalisiin kuin ekologisiin, sekä pohditaan, päästäänkö muutoksella sille asetettuihin tavoitteisiin. Podcastissa kysytään myös, kuka muutoksesta todellisuudessa hyötyisi ja onko Suomessa kunnollista asuntopolitiikkaa.
Huoli on ymmärrettävä, keino yksipuolinen ja järeä
Podcastin vieraina ovat Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sekä Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Viljamaa ja Vihmo lähestyvät aihetta niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisen näkökulmasta. Kumpikin on huolissaan mahdollisen muutoksen seurauksista sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti.
Muutoksen tavoitteena on estää ylivelkaantumista, ei varsinaisesti kasvattaa veropottia. Sekä Viljamaa että Vihmo ymmärtävät huolen siitä, että kasvu perustuisi yksinomaan velanotolle. Kuitenkin kaavailtua muutosta voi pitää huonona keinona ylivelkaantumisen estämiseen. Podcastissa esitetäänkin keinoja, joita voitaisi pitää tehokkaampina.
“Ymmärrän kyllä huolen, mutta tämä keino tuntuu liian järeältä. Osaoptimoinnin sijaan pitäisi ratkoa juurisyitä ja vaikuttaa todellisilla makrovakausvälineillä”, Vihmo toteaa.
“Rakennusala on valtava toimiala, ja sille työllistyy joka viides suomalainen. Muutoksella voi nähdä olevan rakennusalaa supistavia vaikutuksia, minkä seurauksena valtiontalous todellisuudessa kärsii.”
“Jos sössimme tämän, seuraukset ovat laajat niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti”
Taloudelliset seuraukset eivät ole ainoita dynaamisia seurauksia, joita muutoksella Vihmon ja Viljamaan mukaan olisi. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat olennaisia ulottuvuuksia, jotka muutosta kaavaillessa tulee ottaa huomioon. Ensimmäinen näkyy esimerkiksi vuokramarkkinoilla välillisesti rakentamisen supistumisen seurauksena.
”Jos sössimme asuntomarkkinoilla ja vuokramarkkinoilla niin, ettei meillä ole riittävästi saavutettavia asumisratkaisuja, seuraukset ovat laajat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti. Asuntojen riittävä määrä ratkaisee monia asioita niin hintojen, työpaikkojen kuin verotulojen suhteen”, Vihmo painottaa.
Vaikutukset ekologisen kestävyyden tavoitteisiin liittyvät pitkälti korjausrakentamiseen: jos taloyhtiöiden lainansaanti heikkenee, miten käy kunnostustarpeessa olevien rakennusten remontoimisen? Kiinteistön kunnossapidolla on merkitystä paitsi sen arvoon myös sen ekologisuuteen esimerkiksi energiatehokkuuden kautta.
Mistä oikeastaan on kyse?
Valtiovarainministeriön selvityksen perusteella on ehdotettu lakimuutosta, jonka myötä rakentamiseen tai peruskorjauksiin otettujen yhtiölainojen lyhennyksiä ei jatkossa voisi vähentää vuokratulosta. Vähennykset voisi edelleen tehdä myyntihetkellä mahdollisesta verotettavasta luovutusvoitosta, eli kyse olisi verojen välttämisen sijaan niiden siirtämisestä.
Asuntosijoittajan näkökulmasta muutos olisi merkittävä, koska sillä olisi vaikutusta kuukausittaiseen kassavirtaan. Näin ollen verovähennysoikeuden rajoittaminen muuttaisi markkinaa suurten toimijoiden eduksi ja rokottaisi nimenomaan yksityisiä asuntosijoittajia. Vihmon ja Viljamaan mukaan asuntosijoittamisen esteitä tulee kuitenkin ennemmin vähentää kuin lisätä – ovathan asuntosijoittajat merkittävä rakentamisen mahdollistaja ja tuottavat valtiolle vuosittain verotuloja 600 miljoonan euron verran.
“On muistettava, että jotta jotain voi vähentää verotuksessa, ensin pitää olla tuloja, joita verottaa”, Viljamaa korostaa.
Podcast-jakson voi kuunnella Spotifyssa ja muissa suosituissa podcast-alustoissa sekä katsoa Youtubessa.
Taloyhtiölainojen verokohtelumuutoksen yksityiskohtia käsittelemme podcastin lisäksi myöhemmin julkaistavissa blogeissa, joissa haastattelemme Viljamaan ja Vihmon lisäksi muita asiantuntijoita.
