Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys taloyhtiölainojen lyhennysten verovähennysoikeuden poistamisesta. Tämä blogisarja käsittelee mahdollisen muutoksen syitä ja seurauksia. Blogisarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.
Vuonna 2018 valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään toimenpiteitä, joilla yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantumisen kasvua voitaisiin rajoittaa nykyistä tehokkaammin. Selvityksen oli määrä sisältää myös konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Näistä yksi on taloyhtiölainojen verokohtelumuutos, jonka seurauksena rakentamiseen tai peruskorjauksiin otettujen yhtiölainojen lyhennyksiä ei jatkossa voisi vähentää vuokratulosta.
Merkittävimpänä perusteluna selvityksen tarpeellisuudelle nähtiin huoli suomalaisten kotitalouksien historiallisen korkeasta velkaantumisesta ja maksuhäiriömerkintöjen lisääntymisestä. Yksilötasolla velkakierre voi johtaa syrjäytymiseen ja elämänhallinnan menettämiseen sekä vaikuttaa velkaantuneen lähipiiriin; makrotasolla liiallinen velkaantuminen voi johtaa yritysten ja kotitalouksien vaikeuksiin sopeutua mahdollisiin kriiseihin, minkä seurauksena kysyntä voi supistua nopeastikin. Näin ollen epäsuotuisan kehityssuunnan voi nähdä muodostavan uhkatekijän kansantaloudelle. (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:56)
Tavoitteena ei ole kasvattaa verokertymää
Valtiovarainministeriön henkilöverotusyksikön hallitusneuvos Panu Pykönen toteaa, että selvitys juontaa juurensa hallitusohjelmaan. Hän korostaa, että selvitys taloyhtiölainoihin kohdistuvasta verokohtelumuutoksesta on osa isompaa kokonaisuutta. Taloyhtiölainat ovat tarkastelussa mukana siksi, että niiden määrän huomattava kasvu on kotitalouksien velkaantumisen kannalta merkittävä, joskin uudehko ilmiö.
“Taloyhtiölainojen verokohtelun mahdollinen muutos on keino muiden joukossa, ja sen seurauksia ja toteuttamistapaa on vielä selvitettävä. Kyseessä on kuitenkin vasta selvitys, jonka tavoitteena on ollut kartoittaa mahdollisuutta rajoittaa pääomavastikkeiden vähennyskelpoisuutta verolainsäädännöllä”, Pykönen kertoo.
“On selvää, että muutokselle on perusteluja puolesta ja vastaan. Verokertymän kasvattaminen ei kuitenkaan ole muutoksen pääasiallinen vaikutin, vaan tarkoituksena on nimenomaan ollut etsiä keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseen.”
Seurauksia on vielä selvitettävä
Selvitystä on kritisoitu siitä, että se ei huomioi mahdollisen muutoksen laajempia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. On esimerkiksi esitetty, että dynaamisten seurausten vuoksi muutos olisi valtiontalouden kannalta epäedullinen. Sosiaalisiin seurauksiakin muutoksella on arveltu olevan: esimerkiksi vuokra-asuntojen saatavuus voisi muutoksen seurauksena heikentyä.
“Muutos voisi ilman muuta vaikuttaa vuokraustoiminnan kannattavuuteen ja sitä kautta vuokra-asuntojen saatavuuteen. Toisaalta vaakakupissa painaa kotitalouksien velkaantumisen kasvu, jolla on omat seurauksensa. Jos muutos päätetään tehdä, tällaiset asiat pitää tietenkin ottaa huomioon”, Pykönen toteaa.
“Asiantuntijoita ja sidosryhmiä on tarkoitus vielä kuulla, jos asiassa päätetään edetä. Mielestäni on hyvä, että tärkeän aiheen ympärillä käydään myös kansalaiskeskustelua”, Pykönen päättää.
Blogisarjan seuraavat osat käsittelevät mahdollisen muutoksen laajempia seurauksia ja vaihtoehtoja, joita muutokselle on esitetty.