Search
Close this search box.

Nyt myynnissä sijoitusasuntoja Oulusta

Asuntosijoittamisen yhteiskunnallinen merkitys – näin asuntosijoittajat kokevat

Asuntosijoittaminen yhteiskunnan näkökulmasta

Asuntosijoittamisen yhteiskunnallinen merkitys – näin asuntosijoittajat kokevat

Asuntosijoittamisen yhteiskunnallinen merkitys – mitä se tarkoittaa? Toteutimme kesäkuun lopussa yhdessä Suomen Vuokranantajien kanssa kyselyn, jossa pyysimme asuntosijoittajia kertomaan näkemyksiään ja kokemuksiaan asuntosijoittajien asemasta sekä asuntosijoittamisen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vastauksia saimme kaikkiaan 132, joista jokainen auttoi ymmärtämään paitsi asuntosijoittajien näkemyksiä, myös heidän ilojaan ja murheitaan. Tässä artikkelissa esittelemme kyselyyn osallistuneiden ajatuksista kootut vastaukset.

Mitä asuntosijoittaminen ja vuokranantajuus merkitsevät sinulle?

Suurin osa vastaajista kokee tärkeimmäksi asuntosijoittamisen taloudellisen merkityksen. Noin 20 prosentille vastaajista asuntosijoittaminen merkitsee eläketurvaa ja lisätuloa eläkkeelle. Tämä oli selkeästi yleisin merkitys vastaajien joukossa. Reilulle 16 prosentille asuntosijoittaminen merkitsee omaisuuden hoitoa ja varallisuuden kartuttamista. Noin 16 prosentille se merkitsee sen sijaan yleisesti lisätuloa. Lisäksi yli 11 prosenttia mainitsi asuntosijoittamisen merkitsevän turvallista ja pitkäaikaista sijoittamista, reilu kymmenen prosenttia vakaata tuottoa ja säännöllistä kassavirtaa, ja noin kahdeksan prosenttia sijoitusten hajauttamista. Vajaa viisi prosenttia vastaajista mainitsi asuntosijoittamisen olevan myös keino tulla taloudellisesti riippumattomaksi. Muutamalle vastaajalle asuntosijoittaminen merkitsee maltillista vaurastumista ja muutamalle säästämistä.

Reilulle 12 prosentille toiminta merkitsee asuntoja tarvitsevien auttamista. Lisäksi lähes 15 prosenttia vastaajista kokee asuntosijoittamisen sekä asuntojen vuokraamisen mukavana ja mielenkiintoisena harrastuksena. Toisaalta jopa kuusi prosenttia vastaajista mainitsi vuokranantajuuden merkitsevän heille mieluisaa kokopäiväistä työtä. Muutama vastaaja myös kokee, että vuokranantajuus merkitsee vastuuta, vastuun kantamista, asiakaspalvelua ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Vuokranantajuuden koetaan tuovan hyvää mieltä, kun vuokralaiset ovat tyytyväisiä. Asuntosijoittamisen sekä vuokranantajuuden koetaan lisäksi opettavan paljon uutta paitsi taloudesta sekä sijoittamisesta, myös yhteiskunnasta ja ihmisistä.

Muutamia poimintoja:

”Mielenkiintoisen tavan hankkia toimeentuloni. Pelkkä tuotto silmissä en kuitenkaan tätä tee, vaan huolehdin myös vuokralaisen tyytyväisyydestä (josta olen kiitosta vuokralaisilta saanut).”

”Lisätuloja, turvaa eläkepäiviksi, kiinnostavan ja turvallisen tavan kasvattaa omaa varallisuutta, uusia näkökulmia koko yhteiskuntaan. Vuokranantajuus on tutustuttanut minut sellaisiin ihmisiin ja yhteiskunnan toiminnan alueisiin, joista minulla ei muuten olisi juurikaan käsitystä.”

Asuntosijoittaminen merkitsee oman varallisuuden kasvattamista ja taloudellisen puskurin rakentamista. Vuokranantajuus merkitsee vastuullista yhteistyötä ja mielenkiintoista sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi myös mielihyvää, kun omalla toiminnallaan voi auttaa esimerkiksi nuoren opiskelijan elämää. Hallitustyöskentely puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta.”

”Oman varallisuuden kasvamista ja sitä kautta mahdollisuutta taloudelliseen riippumattomuuteen. Vuokranantajana olen myös palvelutehtävässä ja sitä kautta opin uusia asioita mm. yhteiskunnasta, ihmisistä ja taloudesta.”

Millainen merkitys ja hyöty toiminnallasi on yhteiskunnalle?

Yli 50 prosenttia vastaajista kokee yhteiskunnan suurimmaksi hyödyksi asuntosijoittamisesta johtuvan vuokra-asuntojen tarjonnan. Lisäksi yli 20 prosenttia sijoittajista erikseen mainitsi, ettei yksittäisen asuntosijoittajan merkitys ole yhteiskunnalle suuri, mutta yksityiset vuokranantajat massana ovat merkittävässä roolissa vuokra-asuntojen tarjonnassa ja asuntopulan lievennyksessä. Useat vastaajat myös mainitsivat tarjoavansa asuntoja kohtuuhintaan ja usein edullisemmin kuin institutionaaliset toimijat. Noin kymmenen prosenttia vastaajista pitää tärkeänä hyötynä sitä, että he tarjoavat vaihtoehtoja vuokra-asujille sekä laadukkaampaa ja mielekkäämpää asumista. Lisäksi muutama henkilö kertoi tarjoavansa asuntoja maahanmuuttajille, pakolaisille tai kehitysvammaisille, joiden on usein vaikea saada asuntoa.

Yli 12 prosenttia vastaajista pitää suurena merkityksenä ja hyötynä verotulojen tuottamista valtiolle. Moni myös mainitsi, että on yhteiskunnalle hyväksi, että pääoma sijoitetaan Suomeen. Seitsemän prosenttia vastaajista kokee olennaisena hyötynä myös sen, että he vastaavat taloudellisesti itsestään, eivätkä elä yhteiskunnan tuilla. Noin neljä prosenttia vastaajista pitää merkittävänä sitä, että heidän sijoitustoimintansa työllistää useita eri aloja, kuten kiinteistön- ja vuokranvälitystä, remontointia sekä rakentamista. Muutama vastaaja kokee myös tehostavansa työvoiman liikkuvuutta. Lisäksi pari vastaajaa mainitsi yhteiskunnan hyötyvän siitä, että he pitävät omalta osaltaan huolta asunnoista ja kiinteistöistä.

Muutamia poimintoja:

”Minulla ja puolisollani on vuokralaisena kehitysvammainen ja ulkomaalaisia, joiden on ollut vaikea saada vuokra-asuntoa muualta. Katson että tämä on yhteiskunnallisesti merkittävää.”

”12 ihmistä saa asua siististi ja turvallisesti elämäntilanteeseensa sopivasti. Asukkaina on matkan varrella ollut muutaman kuukauden ikäisestä yli 90-vuotiaaseen, miehiä ja naisia, baarimikosta uskovaiseen, poikamiehestä seksuaalista vähemmistöä edustaneeseen pariin.”

”Tarjoan asunnon omilla rahoillani ja omilla kasvoillani. Korostan vuokralaiselle, että aina voi pyytää apua ja kysyä neuvoja. Olen auttanut sähkösopimuksien teossa, linja-autojen aikatauluissa, taulujen kiinnittämisissä ja reagoinut aina heti asunnon mahdollisiin vikoihin.”

”Tarjoan muutamalle ihmiselle mahdollisuuden asua sellaisessa paikassa, jossa he haluavat asua. Toimin siis käytännössä rahoittajana vuokra-asuntomarkkinoilla, tarjoten asumispalveluita sellaisille, joilla ei ole omaan asuntoon varaa tai he eivät vain halua omistaa asuntoa itse. Saamastani vuokratuotosta maksan pääomaveroa vuosittain kohtuullisen määrän. Saadut tulot tulen varmasti sijoittamaan tulevaisuudessa johonkin, joka palvelee yhteiskuntaa yhä uudestaan ja uudestaan.”

Koetko, että toiminnastasi olisi jotain haittaa?

Lähes 90 prosenttia vastaajista kokee, ettei asuntosijoittamisesta ole yhteiskunnalle mitään haittaa. Osa vastaajista myös korosti, että päinvastoin he näkevät asuntosijoittamisen pelkästään hyödyllisenä yhteiskunnalle.

Noin viisi prosenttia vastaajista sen sijaan mainitsi, että asuntosijoittaminen herättää ihmisissä kateutta ja asuntosijoittajiin kohdistuu usein negatiivisia asenteita.

Lisäksi vajaa neljä prosenttia vastaajista kokee, että etenkin pienten asuntojen hinnat ovat nousseet suuren sijoittajakysynnän vuoksi.

Pari vastajaa myös mainitsi, että riskit ovat heidän mielestään asuntosijoittamisessa suuret, joten toiminnasta voi olla haittaa itselle, mikäli ongelmia tulee eteen.

Muutamia poimintoja:

”Ei, koska asunnot eivät seiso tyhjillään, niistä pidetään hyvää huolta ja perimme kohtuullista vuokraa.”

”Pyrin ajattelemaan toimintani vuokra-asuntojen parissa positiivisena. Mikäli huomaan haittavaikutuksia, pyrin takertumaan niihin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Toimintani tietysti altistaa itseni erilaisille riskeille, mutta riskit pyrin ajattelemaan niin mahdollisuuksien kuin uhkien kautta tasapainoisesti.”

”Päinvastoin koen, että olen tarjoamassa ja mahdollistamassa satunnaisesti alueella olevalle, opiskelijalle, varattomalle, asumismuodon, johon hänellä ei muutoin olisi mahdollisuutta.”

”Jotkut ajattelevat, että sijoittajat ahneuksissaan pitävät asuntojen vuokria törkeän korkealla. Nyt kun itse olen tässä mukana, niin huomaan, että kovalla riskillä voi saada kohtuullisen tuoton verrattuna esim. viimeaikaisiin osakemarkkinoihin.”

Millaiseksi koet yksityisten asuntosijoittajien ja vuokranantajien aseman Suomessa?

Neljäsosa vastaajista kokee yksityisten asuntosijoittajien ja vuokranantajien aseman kohtuullisen hyväksi tai hyväksi Suomessa. Sen sijaan vajaa 24 prosenttia vastaajista pitää asemaa heikkona tai haastavana, sillä vuokranantajan turva on huono erilaisissa ongelmatilanteissa. Lain koetaan suojaavan vuokralaista liikaa esimerkiksi irtisanomis-, purku- ja häätötilanteissa.

Noin 26 prosenttia vastaajista pitää verotusta liian kovana etenkin suhteutettuna asuntosijoittamisen tuottoon. Kolme prosenttia vastaajista kokee outona tai epäreiluna sen, että suuremmilla yhdistyksillä verotus on kevyempi kuin piensijoittajilla. Eräs vastaaja myös mainitsi, että yhteiskunnan kannattaisi pitää huolta siitä, että toiminta on kannattavaa, sillä hyödyt yhteiskunnalle ovat suuret.

Yli kahdeksan prosenttia vastaajista kertoi, että asemaan vaikuttavat asuntosijoittajiin kohdistuvat negatiiviset asenteet. Moni mainitsi, että yksityisiä asuntosijoittajia pidetään usein ahneina rahastajina täysin syyttä. Muutama prosentti vastaajista myös mainitsi, että asuntosijoittajiin kohdistuu kateutta paitsi heidän tuttaviltaan, myös suomalaisilta ja viranomaisilta yleensä. Toisaalta lähes viisi prosenttia vastaajista sen sijaan kokee, että asuntosijoittajia arvostetaan ja positiivinen suhtautuminen on kasvussa.

Muutamia poimintoja:

”Pitäisi arvostaa enemmän, koska nämä ihmiset pyrkivät lisäämään omaa taloudellista turvallisuuttaan, jotta yhteiskunta ei joudu elättämään. Ei ole hyvä, että meidät niputetaan samaan kastiin suurten institutionaalisten sijoittajien kanssa, joiden toiminnassa on viime aikoina havaittu kyseenalaisia piirteitä (kuten suuuria vuokrien korotuksia).”

“Varmaankin vaihtelee paikkakunnittain. Koen asemani aika hyväksi. Vuokranantaja luo itse omalla toiminnallaan mielikuvia ja asenteita. Puheet huonoista vuokralaisista ovat liioiteltuja.”

”Heikoksi. Vuokralaisella on liian pieni vastuu tekemisistään sekä pystyy lain suojassa liian kauan venkoilemaan toisen omistamassa huoneistossa, vaikkei olisi mitään maksukykyä.”

”Oikeastaan koko vastuu on itsellä. Joskus kohtuuttoman turvaton olo.”

Mitkä asiat yksityisillä asuntosijoittajilla/vuokranantajilla ovat hyvin?

Noin 15 prosenttia vastaajista pitää toimintaan liittyvien kulujen verovähennysoikeutta hyvänä. Lisäksi reilu 10 prosenttia vastaajista piti ylipäätään verotusta siedettävänä ja selkeänä.

Vajaa 15 prosenttia piti hyvänä asiana sitä, että asuntojen vuokraustoimintaan on selkeä lainsäädäntö, joka ohjaa molempia osapuolia. Muutama vastaaja koki myös vuokranantajien edunvalvonnan eli Suomen Vuokranantajien avun hyödylliseksi. Pari vastaajaa myös mainitsi, että muiden asuntosijoittajien ja vuokranantajien tuki on Suomessa hyvä.

Muutama vastaaja mainitsi, että tällä hetkellä asuntosijoittajilla ja vuokranantajilla on hyvin asiat, sillä asuntomarkkinat ovat vakaat ja asuntoihin kohdistuu kova kysyntä. Lisäksi pari vastaajaa piti hyvänä sitä, että Suomessa yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä toimivat.

Muutamia poimintoja:

Arvostan vuokranantajien yhteistoimintaa: tietoa ja tukea on saatavilla runsaasti niin Suomen Vuokranantajien kuin somen kautta.”

”Suomessa asuntosijoittaminen ja asuntojen vuokraaminen on jokseenkin turvallista, eikä sisällä erityisen suuria riskejä.”

”Verovähennyskelpoisuus on laaja. Kaikki tulonhankkimiskulut voidaan vähentää.”

“Asunnon kova kysyntä vuokraustilanteessa yllättää kerta toisensa jälkeen.”

Mitä asioita voisi mielestäsi parantaa?

Vajaa puolet vastaajista toivoisi verotuksen keventämistä etenkin pääomatuloveron, varainsiirtoveron ja myyntivoittoveron osalta. Muutama vastaaja mainitsi, että toivoisi myös rahastoitujen vastikkeiden olevan verovähennyskelpoisia, sillä asuntosijoittaja ei aina pysty vaikuttamaan taloyhtiön kirjanpitoon. Vastauksissa ylipäätään korostuivat erilaiset verotukseen liittyvät parannusehdotukset, kuten progressiivinen pääomatulovero, oman työn osuuden verovähennyskelpoisuuus ja vuokratulosta maksettavien eläkemaksujen verovähennyskelpoisuus.

Lähes 50 prosenttia vastaajista haluaisi myös, että vuokranantajan turvaa ja suojaa tulisi kasvattaa ongelmatilanteissa. Suuri osa näistä henkilöistä mainitsi kohtuuttomaksi esimerkiksi sen, että maksukyvyttömän vuokralaisen häätö kestää kauan, eikä vuokranantaja voi tehdä asialle mitään.

Seitsemän prosenttia vastaajista haluaisi lisäksi parantaa asuntosijoittajiin kohdistuvia asenteita. He toivoisivat, että asuntosijoittajia arvostettaisiin enemmän, sillä asuntojen vuokraus on yhteiskuntaa rakentavaa toimintaa. He myös haluaisivat, että ihmiset ymmärtävät tuoton olevan kohtuullinen ja vastaavan asuntosijoittajan sietämiä riskejä ja työpanosta. Lisäksi muutama vastaaja kokee, että yleisesti vuokra-asumisen statusta ja siihen kohdistuvia asenteita tulisi parantaa.

Muutamia poimintoja:

”Häädöt pitäisi saada toteutumaan nopeammalla aikataululla ja ilman oikeusprosessia, jos tapaus on selvä (esim. vuokrat maksamatta 2 tai 3 kuukaudelta). Kukaan ei voi asua ilmaiseksi toisen asunnossa yksipuolisella sopimuksella.”

”Yksityiset asuntosijoittajat helpottavat varsinkin kasvukeskuksissa vallitsevaa vuokra-asuntopulaa, joten näiltä osin asuntosijoitustoimintaa tulisi verotuksellisesti tukea.”

”Verovähennysoikeus omasta käytetystä työstä asuntosijoitustoiminnassa. Voit joutua käyttämään vuodessa useamman viikon omaa työtä, ja sitä ei noteeraata mitenkään.”

”Yleistä ymmärtämystä asuntosijoittamisen periaatteista olisi syytä lisätä. Osa ihmisistä kokee asuntosijoittajat/vuokranantajat yksinomaan ahneiksi ymmärtämättä, ettei sijoittajalla voi olla intressiä tuottamattomaan toimintaan.”

”Verokohtelu. Esim. voitaisiin järjestää nk. “vuokratili”, jolle tulevasta rahasta et maksa veroa niin kauan kuin et nosta sitä henkilökohtaiseen käyttöön. Jos remontoit asuntoa tai ostat ko. rahalla toisen asunnon, niin tulosta ei menisi veroa (vrt. Viron yritysveromalli). Näin saataisiin paitsi korkoa korolle efektiä buustattua, myös asuntojen liikkuminen markkinoilla nopeammaksi. Joku toi sanoa, että nostaa jälleen hintatasoa, mutta en siihen pitkässä juoksussa usko, sillä tämä mahdollistaisi myös nk. piensijoittajan nopeamman laajentumisen koska rahaa enemmän käytettävissä. Verot tietenkin tulisi maksuun silloin kun nostat vuokratuottoa ulos tai kun myyt asunnon (vrt. Ruotsin perintöverokäytäntö).”


Kysely toteutettiin 21.6.-27.6.2017. Kysely lähetettiin sekä Sijoitusoven että Suomen Vuokranantajien sähköpostilistalla oleville henkilöille. Lisäksi sitä jaettiin molempien toimijoiden sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn sai vastata kuka tahansa.

Tilaa Sijoitusoven julkaisut suoraan sähköpostiisi

Älä huoli, emme aio tukkia sähköpostiasi. Sen sijaan saat tiedon uusista sijoitusasunnoista, asuntomarkkinakatsauksista ja muista mielenkiintoisista asuntosijoittamisen aiheista.

Tilaustasi ei voitu tallentaa. Yritäthän uudestaan.
Kiitos liittymisestä sähköpostilistalle! Saat ensimmäisen viestin meiltä pian. Tarkistathan myös roskapostin sekä mahdollisen tarjoukset -kansion.
The SMS field must contain between 6 and 19 digits and include the country code without using +/0 (e.g. 1xxxxxxxxxx for the United States)
?

Jaa artikkeli:

SEURAA sijoitusovea

Liity sähköpostilistalle

Liittymällä Sijoitusoven sähköpostilistalle, saat maksutta enemmän luettavaa ja tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista ensimmäisten joukossa.

Suosituimmat

Asuntosijoittajan apuna

Asuntosijoittaminen aiheittain

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat kirjoitukset:

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

  • Ensimmäisenä tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista
  • Hyödyllisiä vinkkejä ja oppeja asuntosijoittamisesta
  • Uusimmat katsaukset ja analyysit suoraan sähköpostiisi

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

  • Ensimmäisenä tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista
  • Hyödyllisiä vinkkejä ja oppeja sekä uusimmat katsaukset ja analyysit suoraan sähköpostiisi