Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki muuttuu 1.10.2026. Osa muutoksista koskee myös voimassa olevia vuokrasopimuksia, mutta osa määräytyy sen mukaan, milloin sopimus on allekirjoitettu. Miltä osin uudistus koskee sinun nykyisiä sopimuksiasi, ja mitä kannattaa ottaa huomioon seuraavaa sopimusta solmiessa?

Mikä vuokralaissa muuttuu 1.10.2026?

Tässä artikkelissa käsittelemme kymmenen kohtaa, jotka vuokranantajan on hyvä tiedostaa: vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee, sopimuksen keston muotoilu selkeytyy, vakuuden laajuus ja palautusaika täsmentyvät, vuokrankorotuksen takautuva periminen loppuu, tupakointi kielletään oletusarvoisesti, ilmoitukset voi antaa tiedoksi ilman vastapuolen reagointiakin pätevällä sähköisellä kaksivaiheisella menettelyllä, purkuperusteet laajenevat ja muuttopäivän oletus muuttuu.

Haastattelimme uudistusta valmistelleessa oikeusministeriön työryhmässä osin mukana ollutta Timo Metsolaa.

”Uudistuksen henki on ollut tuoda laki tähän aikaan. Nykyinen laki on vuodelta 1995, ja sen jälkeen on muuttunut paljon, esimerkiksi sähköisten palveluiden osalta. Kyse on niin sanotusti ajantasaistamispäivityksestä”, Metsola sanoo.

Koskeeko uusi laki myös vanhoja vuokrasopimuksia?

Koskee, mutta vain osittain. Siirtymäsäännösten vuoksi ennen 1.10.2026 allekirjoitettuihin sopimuksiin sovelletaan merkittäviltä osin sitä lakia, joka oli voimassa allekirjoitushetkellä.

Vain 1.10.2026 tai sen jälkeen tehtyihin sopimuksiin sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat vuokrasuhteen kestoa, vakuutta, vuokrankorotusta, vuokranantajan irtisanomisaikaa ja muuttopäivää.

Myös vanhoihin sopimuksiin sovelletaan muun muassa laajentuneita purkuperusteita, uusia tiedoksiantosäännöksiä, vuokralaisen ilmoitusvelvollisuutta asunnossa asuvista henkilöistä, vuokralaisen kuolemaa koskevia säännöksiä sekä tupakointia koskevaa kieltoa.

Yksi asia kannattaa painaa mieleen: osapuolet voivat 1.10.2026 tai sen jälkeen yhdessä sopia sopimusehtojen muuttamisesta. Vanhaa sopimusta ei siis tarvitse purkaa, jos molemmat haluavat siirtyä uusien sääntöjen piiriin.

Asia	Vanha laki	Uusi laki 1.10.2026 alkaen	Koskeeko vanhoja sopimuksia
Vuokranantajan irtisanomisaika	6 kk, jos vuokrasuhde kestänyt vähintään vuoden, muuten 3 kk	4 kk, jos vuokrasuhde kestänyt vähintään 2 vuotta, muuten 3 kk	Ei, ellei erikseen sovita lain voimaantulon jälkeen
Vuokrasopimuksen kesto	Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva, yhdistelmä ei mahdollinen	Sopimus voi olla ensin määräaikainen ja jatkua toistaiseksi voimassa olevana	Ei, vanhat ehdot pysyvät voimassa
Vakuuden laajuus	Määräytyi sen mukaan, mitä sopimukseen oli kirjattu	Kattaa oletuksena kaikki sopimuksen velvoitteet	Ei
Vakuuden palautus	Ei täsmällistä määräaikaa	14 päivää sopimuksen päättymisestä tai hallinnan luovutuksesta	Ei
Vuokrankorotus	Unohtuneen korotuksen sai periä takautuvasti	Takautuva periminen ei ole mahdollista, korotus voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta	Ei
Tupakointi ja parveketupakointi	Sallittu, ellei erikseen kielletty	Sallittu vain vuokranantajan luvalla	Kyllä
Asukkaiden ilmoittaminen	Ei nimenomaista velvollisuutta	Vuokralaisen ilmoitettava asunnossa asuvat ja peruste heidän oikeudelleen käyttää asuntoa	Kyllä
Siirto perheenjäsenelle	Ei asumisaikavaatimusta	Edellyttää vähintään vuoden yhtäjaksoista asumista	Kyllä
Tiedoksiannot	Sähköistä kanavaa sai käyttää, mutta perillemeno oli osoitettava	Sovittu kaksivaiheinen menettely, jolloin pelkkä lähettäminen riittää	Kyllä
Purkuperusteet	Rajattu luettelo	Lisätty muu erittäin painava syy sekä toiminta yhteisissä tiloissa	Kyllä
Muuttopäivä	Päättymistä seuraava arkipäivä, jolloin puolet asunnosta luovutetaan ja kokonaan vasta seuraavana päivänä	Sopimuksen päättymispäivä, jolloin asunto luovutetaan tyhjänä ja siivottuna	Ei

Miten vuokranantajan irtisanomisaika muuttuu?

Vuokranantajan irtisanomisaika on jatkossa neljä kuukautta, jos vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Muissa tapauksissa irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Vanhoihin sopimuksiin sovelletaan edelleen aiempaa sääntöä, jonka mukaan irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, ja muuten kolme kuukautta. Ero on merkittävä: pitkässä vuokrasuhteessa uusi laki lyhentää irtisanomisaikaa kahdella kuukaudella ja siirtää rajan yhdestä vuodesta kahteen.

Käytännössä muutos näkyy silloin, kun asunto halutaan myydä vapaana tai ottaa omaan käyttöön. Vuokralaisen irtisanomisaika säilyy yhtenä kuukautena.

Voiko vuokrasopimus olla ensin määräaikainen ja jatkua sitten toistaiseksi?

Voi, mutta vasta 1.10.2026 alkaen. Uusi laki sallii yhdistelmäsopimuksen, jossa vuokrasuhde on ensin määräaikainen ja jatkuu määräajan päätyttyä toistaiseksi voimassa olevana. Sopimus on irtisanottavissa määräajan loppuun.

Muutos korjaa vanhan lain rakenteen, jota ei ole voinut käyttää siihen, mihin sitä olisi tarvittu. ”Vanha huoneenvuokralaki ei sallinut yhdistelmää määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Siksi sitä on kierretty sopimalla ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomisajan alkamisajankohdasta. Käytännössä nyt voidaan sopia ehdosta yksinkertaisemmin”, Metsola sanoo.

Jatkossa ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomisajan alkamisajankohdasta ei saa enää sopia. Uusissa sopimuksissa tällainen ehto on mitätön. Vanhoissa sopimuksissa ehto pysyy voimassa myös uuden lain aikana, eli olemassa olevaa sopimuskantaa ei tarvitse käydä tältä osin läpi.

Mitä vakuus kattaa?

Vakuus kattaa 1.10.2026 alkaen tehdyissä sopimuksissa automaattisesti kaikki vuokrasopimuksen velvoitteet, ellei toisin sovita. Lisäksi vakuus on palautettava tai pidätyksen syy ilmoitettava neljäntoista päivän kuluessa sopimuksen päättymisestä tai hallinnan luovuttamisesta.

Aiemmin vakuuden kattavuus ratkesi sen mukaan, mitä sopimukseen oli kirjattu. Kapeasti muotoiltu ehto saattoi kattaa vain maksamatta jääneet vuokrat mutta ei asunnossa syntyneitä vahinkoja.

”Aiemmin sanavalinnoilla oli enemmän merkitystä. Vuokratakuu tai vuokravakuus olivat vanhan ajan tapa sopia. Aika harvoin niitä käytettiin, mutta tähänkin asiaan uusi laki tuo selkeyttä. Nyt ei tarvitse osata sopia niin huolellisesti, sillä vakuus kattaa kaiken, ellei erikseen ole muuta sovittu”, Metsola tiivistää.

Mitä muutoksia vuokrankorotuskäytäntöihin tulee?

Vuokrankorotuksesta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukausi ennen vuokranmaksukauden alkua, aivan kuten tähänkin asti. Muutos laissa koskee vuokrankorotuksen perimistä takautuvasti.

“Tämä onkin ollut yhdenlainen kummallisuus hyvässä vuokratavassa, että kolme vuotta jälkikäteen on vuokranantaja voinut tietyissä tilanteissa keksiä, että vuokrasi nousi kolme vuotta sitten, maksapa puuttuvat summat niiltä vuosilta nyt jälkikäteen, kun nyt tiedon asiasta sinulle ensimmäistä kertaa annan”, Metsola kertoo. Vaikka laki ja hyvä vuokratapa on sallinut tällaisen menettelyn, äärimmäisen harva vuokrananta on koskaan toiminut näini. Jatkossa myös laki estää tällaisen.

Myös käyttökorvauksiin tuli täsmennys. Niiden korotuksesta on ilmoitettava viipymättä, ja korvausta perittäessä on annettava tiedot kulutuksesta tai käytöstä sekä mahdollisuuksien mukaan muista perusteista.

Saako vuokra-asunnossa tupakoida jatkossa?

Tupakointi on 1.10.2026 alkaen sallittua vain vuokranantajan luvalla. Kielto koskee huoneistoa ja parveketta, ja se astuu voimaan sekä nykyisissä että uusissa sopimuksissa. Asetelma kääntyy siis päinvastaiseksi kuin ennen, jolloin tupakointi oli sallittua, ellei sitä ollut erikseen kielletty.

”Jos tupakoinnista ei ole sovittu mitään, 1.10.2026 alkaen tupakointi on kielletty niin asunnossa kuin parvekkeella. Jos tarkoitus olisi sallia tupakointi vaikka vain parvekkeella, pitäisi tästä sopia erikseen. Ei välttämättä tarvita uutta sopimusta, mutta asiasta on sovittava muuten todistettavasti, kuten sähköpostien vaihdolla asiasta”, Metsola huomauttaa.

Vuokranantaja voi siis antaa luvan tupakointiin, jos muu laki, viranomaisen määräys tai yhtiöjärjestyksen määräys ei sitä estä. Tarkista yhtiöjärjestys ennen kuin lupaat mitään: jos taloyhtiö on kieltänyt tupakoinnin parvekkeilla, vuokranantajan lupa ei kumoa sitä.

Keitä asunnossa saa asua?

Vuokralaisen on jatkossa ilmoitettava muut asuntoa käyttävät henkilöt ja peruste heidän oikeudelleen käyttää asuntoa. Täysi-ikäisistä asukkaista ilmoitetaan nimi, syntymäaika ja yhteystiedot. Tämä helpottaa tilanteita, joissa asunnossa asuu selvästi useampi ihminen kuin sopimuksessa on mainittu.

Vuokrasopimuksen voi siirtää perheenjäsenelle vain, jos tämä on asunut huoneistossa keskeytyksettä vähintään vuoden välittömästi ennen siirtoa.

Mitä tapahtuu, jos vuokralainen kuolee?

Vuokralaisen kuolemaa koskeva sääntely selkeytyy. Jos vuokralainen oli vuokrannut asunnon yksin ja asui siinä yksin, vuokrasuhde päättyy ilman irtisanomista kahden kuukauden kuluttua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana vuokranantaja sai tiedon kuolemasta.

Kuolinpesä voi halutessaan jatkaa sopimusta ilmoittamalla siitä vuokranantajalle, ja vuokranantajan on tiedotettava pesää sopimuksen päättymisestä. Vuokranantaja saa siirtää omaisuuden pois huoneistosta, mutta joutuu sen jälkeen huolehtimaan siitä, kunnes pesä ottaa sen haltuunsa.

Voiko irtisanomisen lähettää sähköpostilla?

Voi, ja on voinut ennenkin. Ratkaisevaa ei ole kanava vaan se, voidaanko tiedoksianto osoittaa menneen perille. Jos vuokranantaja lähettää irtisanomisilmoituksen sähköpostilla ja vuokralainen kuittaa sen vastaanotetuksi, asia on kunnossa. Mutta vastaus tai jokin muu tiedoksisaannin todistava asia on ollut aiemmin oltava. Jatkossa siihenkin on poikkeus, jos vuokrasopimuksessa on sovittu uudesta hieman mutkikkaasta menettelystä, jota on sitten tarkasti noudatettu. Menettelyssä käytetään rinnakkain kahta sähköistä kanavaa tiettyjen tarkkojen pelisääntöjen mukaisesti.

Uutta on siis se, että pelkkä lähettäminen voidaan tietyin ehdoin katsoa riittäväksi. Tämä edellyttää kaksivaiheista menettelyä, josta on sovittava etukäteen. Menettelyn monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus voi kuitenkin tehdä sen, että tämän uuden mahdollisuuden käyttämisestä ei tule kovin yleistä. Se ei sinänsä haittaa, koska täysin vanhaan tapaankin voi sähköistä ilmoittamista jatkaa.

”Tämä aihe todennäköisesti aiheuttaa väärinkäsityksiä. Käytännössä mikään ei muutu aikaisemmasta, ellei halua mahdollisuutta, että sähköinen tiedoksianto voidaan katsoa perille menneeksi, vaikka toinen osapuoli ei vastaa. Jos tämän mahdollisuuden haluaa, silloin sen vuokrasopimukseen kirjaaminen ja käyttö ovat tarkkaa puuhaa, koska kaikkien hieman mutkikkaiden ehtojen on täytyttävä pilkulleen”, Metsola sanoo.

Miten kaksivaiheinen tiedoksianto toimii?

1. Vuokrasopimuksessa tai erikseen sovitaan nimenomaisesti ja kirjallisesti kahdesta sähköisestä viestintäkanavasta, esimerkiksi sähköpostista ja tekstiviestistä.
2. Varsinainen tiedoksianto lähetetään ensimmäisessä sovitussa kanavassa.
3. Toisessa sovitussa kanavassa lähetetään heräteviesti, jossa kerrotaan, että tiedoksianto on saatavilla toisessa kanavassa.
4. Tiedoksisaanti katsotaan tapahtuneeksi kolmantena päivänä heräteviestin lähettämisestä, vaikkei vastaanottaja vastaisi. Jos vastaanottaja ilmaisee jo kolmea päivää aiemmin saaneensa asian tiedoksi, silloin tiedoksisaanti on tapahtunut sillä hetkellä.

Menettely koskee vain niitä ilmoituksia, joissa laki vaatii todisteellista tiedoksiantoa, kuten irtisanomisilmoitusta, purkuilmoitusta ja purkamista koskevaa varoitusta.

  Milloin lauseke kannattaa lisätä sopimukseen?

Vuokranantajan kannalta hyöty realisoituu tilanteessa, jossa vuokralaista on vaikea tavoittaa. Jos vuokralainen ei vastaa viesteihin eikä asu enää asunnossa, purkamisvaroituksen tai purkuilmoituksen perille saaminen on ollut hidasta ja kallista, sillä vaihtoehdoksi on jäänyt haastemies, joka ei sekään tavoita esimerkiksi pysyvästi ulkomaille jo muuttanutta vuokralaista. Etukäteen sovittu kaksivaiheinen menettely antaa tähän keinon, joka saattaa tällaisessakin tilanteessa toimia, kunhan siitä on sovittu ennen kuin ongelmat alkavat. Tämäkään menettely ei kuitenkaan ole täysin aukoton. Mikäli sähköisistä kanavista tulee ilmoitus siitä, että viestin toimitus epäonnistui, silloin tiedoksiannon ei katsota tapahtuneen.

”Niin kauan kuin oletus on, että vuokrasuhde toimii normaalisti, tarvetta tällaiselle sopimiselle ei kenties ole. Jos on syytä epäillä, että toinen osapuoli saattaisi vain kadota ulkomaille, voi harkita tämän elementin ottamista vuokrasopimukseen”, Metsola sanoo.

Mikäli haluat ottaa aivan varman päälle, lisää lauseke vakiona sopimuspohjaan. Se ei maksa mitään eikä vaikuta mihinkään niin kauan kuin vuokrasuhde sujuu, mutta ongelmatilanteessa se voi säästää kuukausia. Väärinkäsitysten välttämiseksi muista olla sekoittamatta tätä poikkeusmenettelyä omissa ajatuksissasi normaaliin viestiliikenteeseen, jota vuokralaisen ja vuokranantajan kanssa käydään entiseen tapaan.

Milloin vuokrasopimuksen voi purkaa?

Purkuperusteisiin lisättiin uusi kohta, muu erittäin painava syy. Lisäksi purkaminen on jatkossa mahdollista myös vuokralaisen toiminnan perusteella silloin, kun se tapahtuu kiinteistön tai rakennuksen yhteisissä tiloissa, ei siis vain itse huoneistossa. Tämä on käytännössä merkittävä laajennus häiriötilanteissa, joissa ongelmat keskittyvät rappukäytävään, pesutupaan tai pihaan.

”Jos vuokralainen syyllistyy vuokra-asunnon lähistöllä vakavaan rikokseen, esimerkiksi puukottaa jotakuta pihalla, se olisi jatkossa purkuperuste. Toisaalta myös paljon pienemmät tai keskikokoiset asiat voivat yhdessä muodostua riittävän painaviksi, vaikka mikään niistä ei yksistään riittäisi purkuperusteeksi”, Metsola selventää.

Jälkimmäinen on käytännössä se, mihin vuokranantaja useimmin törmää. Yksittäinen häiriöilmoitus tai yksittäinen myöhästynyt vuokra ei riitä purkuperusteeksi, mutta niiden kertyminen voi riittää. Arvio tehdään kokonaisuutena.

Myös niitä tilanteita on laajennettu, joissa varoitusta ei tarvitse antaa ennen purkamista.

Purkaminen on silti edelleen poikkeus, ei ensisijainen keino. Ratkaisevaa on dokumentointi: kirjalliset varoitukset, päivätyt havainnot, taloyhtiön häiriöilmoitukset ja tallennetut viestit. Ilman niitä paraskaan purkuperuste ei välttämättä kanna.

Milloin asunto on vapaa? Muuttopäivän sääntö selkeytyy

Uuden lain olettama on yksinkertainen: muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä, jolloin asunto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olleet tilat on luovutettava tyhjänä ja siivottuna. Asiasta voi edelleen sopia toisin.

Vanha sääntö oli monimutkaisempi. Sen mukaan muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä, jona vuokralaisen on jätettävä puolet asunnosta vuokranantajan käytettäväksi, ja vasta seuraavana päivänä asunto luovutetaan kokonaan. Jos sopimus päättyi perjantaina, asunto oli kokonaan vapaa vasta tiistaina.

Puolikkaan asunnon luovuttaminen on juuri sellainen kohta, jota kukaan ei ole arjessa soveltanut kirjaimellisesti. Käytännössä vuokralainen on muuttanut pois ja avaimet on luovutettu kerralla. Tämä on juuri sitä ajantasaistamispäivitystä, josta Metsola puhui: laki kirjoitetaan vastaamaan sitä, miten ihmiset ovat jo pitkään toimineet.

Mitä vuokranantajan kannattaa tehdä nyt?

Kysyimme Metsolalta, mitä vuokranantajan pitäisi tehdä ennen lokakuuta. Vastaus on rauhoittava: jos vuokrasuhteesi jatkuvat entisellään, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Uusi laki ei edellytä vanhojen sopimusten uusimista eikä velvoita ilmoittamaan mistään vuokralaiselle. Työtä syntyy vasta, kun teet seuraavan sopimuksen.

Muutamaan asiaan kannattaa silti tarttua nyt, kun ne ovat tuoreessa muistissa.

Päivitä oma sopimuspohjasi

Tämä on listan tärkein kohta ja ainoa, joka vaatii istumista koneen ääreen. Käy nykyinen vuokrasopimuspohja läpi ja tarkista ainakin tupakointia, vakuutta, vuokrasuhteen kestoa, vuokrankorotusta ja tiedoksiantokanavia koskevat ehdot.

Metsolan neuvo on tehdä tämä nyt eikä myöhemmin. Asiat ovat juuri nyt tapetilla, ja kun ne siirtyvät mielestä, päivitys unohtuu siihen asti, kunnes ensimmäinen sopimus on jo allekirjoitettu vanhalla pohjalla tai ainakin joku muuttuneista asioista unohtaen.

Ratkaise tupakointi ennen seuraavaa sopimusta

Jos tupakoinnista ei sovita mitään, kielto tulee voimaan automaattisesti myös parvekkeella. Jos haluat sallia tupakoinnin edes parvekkeella, siitä on sovittava erikseen ja todennettavasti. Uutta sopimusta ei välttämättä tarvita, mutta suullinen lupa ei riitä.

Jos suunnittelet myyntiä tai omaa käyttöä

Vanhaa sopimuskantaa ei tarvitse käydä läpi lain vuoksi, mutta yksi tieto kannattaa tarkistaa omaksi hyödyksi: kumman lain irtisanomisaikaa kuhunkin sopimukseesi sovelletaan. Ennen 1.10.2026 allekirjoitetuissa sopimuksissa irtisanomisaika on kuusi kuukautta vähintään vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa, uusissa neljä kuukautta vähintään kaksi vuotta kestäneessä. Ero on kaksi kuukautta, ja se kannattaa tietää etukäteen eikä siinä vaiheessa, kun asunto on jo myynnissä.

Jos ero on sinun kohdallasi merkityksellinen, uuden lain mukaisiin irtisanomisaikoihin voi siirtyä sopimalla siitä vuokralaisen kanssa lokakuun jälkeen.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö vanha vuokrasopimus uusia 1.10.2026? Ei pidä. Vanha sopimus jatkuu sellaisenaan, ja osa uusista säännöksistä alkaa koskea sitä automaattisesti. Jos haluat vanhaan sopimukseen uuden lain mukaisen irtisanomisajan tai vakuusehdon, siitä on sovittava vuokralaisen kanssa erikseen lain voimaantulon jälkeen.

Voinko irtisanoa vuokralaisen neljässä kuukaudessa, jos sopimus on tehty vuonna 2023? Et lähtökohtaisesti. Ennen 1.10.2026 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan vanhaa sääntöä, jonka mukaan irtisanomisaika on kuusi kuukautta vähintään vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa. Uuden lain mukaisiin irtisanomisaikoihin voidaan kuitenkin siirtyä, jos osapuolet sopivat siitä yhdessä lain voimaantulon jälkeen.

Vuokralaiseni on tupakoinut asunnossa vuosia, eikä sopimuksessa lue tupakoinnista mitään. Mitä tapahtuu lokakuussa? Kielto tulee voimaan lain nojalla myös vanhassa sopimuksessa. Asiasta kannattaa silti ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti, jotta muutos on molempien tiedossa. Jos haluat sallia tupakoinnin, siitä on sovittava erikseen ja todennettavasti.

Milloin vakuus pitää palauttaa? Neljäntoista päivän kuluessa sopimuksen päättymisestä tai hallinnan luovuttamisesta. Jos aiot pidättää vakuudesta osan, myös pidättämisestä on ilmoitettava saman määräajan kuluessa. Sääntö koskee lokakuusta 2026 alkaen tehtyjä sopimuksia.

Voinko periä unohtuneen vuokrankorotuksen takautuvasti? Uuden lain piirissä olevissa sopimuksissa et voi enää periä jälkikäteen periä vuokrankorotuksia, joista et ole sitä ennen missään kohdassa vuokralaiselle mitään ilmoittanut. Tämä muuttuu lokakuun alusta.

Korotuksen voi tehdä myöhemmin (korkoa korolle -mallilla toinen toistensa päälle) ikään kuin olisit jokaisen vuosikorotuksen siinä välissä matkalla tehnyt, mutta korkeampi vuokra tulee voimaan vasta kuukauden kuluttua siitä, kun olet ilmoittanut siitä kirjallisesti vuokralaiselle.

Jos olet ilmoittanut vuokralaiselle vuokrankorotuksesta kuukausi ennen korotuksen voimaantuloa, mutta vuokralainen ei ole korotuksen jälkeen maksanut vuokraa oikein, tällaisissa tilanteissa voit aina vaatia erotuksen maksamista jälkikäteen, vaikka et olisi heti asiaa huomannut. Tämä pätee, olipa vuokrasopimus tehty milloin tahansa.

Lataa Sijoitusoven päivitetty vuokrasopimuspohja.