uusi asbestilainsäädäntö

Asbestilainsäädännön muutokset

Asbestilla viitataan kuitumaisiin silikaattimineraaleihin, jotka ovat kemiallisesti kestäviä, mutta aiheuttavat syöpää. Asbesti on hengenvaarallista, sillä se läpäisee hengityselinten suojamekanismit ja varastoituu pysyvästi keuhkoihin. Näin ollen asbestille altistuminen voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkosyöpää. Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa erityisen runsaasti etenkin 60- ja 70-luvuilla, joten suuri osa Suomen rakennuskannasta sisältää asbestia. Asbestin myynti ja käyttö kuitenkin kiellettiin kokonaan vuonna 1994.

Asbestilainsäädäntö onkin hetkittäin uusittu ja uusi laki astui voimaan vuoden 2016 alusta. Kyseisen lain tavoitteena on taata asbestin kanssa työskentelevien, asbestia sisältävissä rakennuksissa asuvien asukkaiden sekä ympäristön turvallisuutta aiempaa paremmin. Suurin muutos laissa on taloyhtiön ja asuntosijoittajaosakkaan kannalta pakollinen asbestikartoitus ja ilmanäytteenotto sekä purkutyöntekijän pätevyysvaatimukset. Laki on herättänyt paljon keskustelua, joten kysyimme muutamia kysymyksiä Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta ja kysymyksiimme vastasi Ylitarkastaja Jarmo Lumme.

Kuinka laki muuttui?

Lain tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

  • Asbestipurkutyölupien myöntäminen keskitettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Lisäksi lupaviranomainen pitää rekisteriä yrityksistä ja asbestipurkutyöhön pätevistä työntekijöistä.
  • Asbestisementtituotteiden käsittely, kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa, on aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä.
  • Asbestikartoituksen osalta ei nykyinen käytäntö, jossa rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ole hyväksyttävä. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä.
  • Asbestipurkutyötä varten on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma.
  • Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja. Asbestipurku-työn työnjohtajan on huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti.
  • Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella. Alipaineen seurantaan on käytettävä laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää työmaalle paine-eron haitallisesta muutoksesta joko huomioäänellä ja/tai huomiovalolla.
  • Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella, ennen osastoinnin purkamista.

Miksi muutokset tehtiin?

Tavoitteena on selkeyttää asbestityöhön liittyvää lupamenettelyä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia ja sitä kautta parantaa asbestipurkutyöntekijöiden ja ympäristön turvallisuutta.

Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?

Uuden lain myötä yritykset ja työntekijät, jotka ovat asbestipurkutyöhön päteviä ovat rekisteröityneet. Rakennuttajan näkökulmasta taas pelkkä oletus materiaalin asbestipitoisuudesta ei riitä, vaan aina on tehtävä kartoitus. Purkutyön jälkeen on toimitettava luovutusasiakirja, jonka liitteenä on oltava tilasta tehty ilmamittaus analyysivastaus.

Mitä remontoivan asuntosijoittajan tulisi etenkin ottaa huomioon?

Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta. Käytännössä siis kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, tulee huolehtia, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta. Myös yksittäisen osakkeenomistajan tulee huolehtia asbestikartoituksen tekemisestä tilaamissaan korjaustöissä.

Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen.

Mitä asuntosijoittajan täytyy remontoidessaan käytännössä tehdä?

  • Selvitä korjaushankkeesta, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia.
  • Varmista, että selvitys on niin järjestelmällistä ja luotettavaa, että sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset johtopäätökset työn luonteesta.
  • Huolehdi, että asbestipitoiset materiaalit puretaan asbestipurkutyöluvan omaavan yrityksen toimesta.

Lisätietoa uudesta asbestilainsäädännöstä löytyy täältä.