Asuntosijoittaja Raija-Leena Söderholm

Raija-Leena Söderholm: Asukaslähtöistä asuntosijoittamista

Kovan luokan bisnesnainen Raija-Leena Söderholm on myös pitkän matkan asuntosijoittaja. Hän on sijoittanut asuntoihin maltillisesti ja asiakaslähtöisesti jo 17 vuoden ajan ja matka vain jatkuu.

Tanssiva rakennusinsinööri johtaa yrityksiä

Söderholmin tausta on itse asiassa melkoisen kirjava ja mielenkiintoinen. Hän on tehnyt pitkän uran suurten yritysten, kuten Ikean, Hobby Hallin ja Stockmannin johdossa, mutta hänen uransa sai kuitenkin alkunsa ammattitanssijana työskentelystä.

Miten tanssijan ura sitten alkoi? ”Menin 5-vuotiaana balettikouluun ja sen jälkeen tanssin oikeastaan kaikkea mahdollista ahkerasti. 15-vuotiaana perustimme ystävieni kanssa tanssiryhmän ja lukion aikana tanssinkin jo lähes ammatikseni. Lähdin kyllä opiskelemaan rakennusinsinööriksi lukion jälkeen ja tein töitäkin Helsingissä valmistumistuttuani, mutta tanssi vei minut mukanaan Helsingin kaupungin teatterin tanssiryhmään. Ne lukijat, jotka ovat nähneet silloin 80-luvulla Cats- tai Chigago-musikaalin, ovat nähneet myös minut siellä.” Neljän vuoden ammattitanssijan uran jälkeen elämä kuitenkin vei eteenpäin. ”Kun tyttäreni syntyivät, ei ollutkaan enää niin kivaa tulla töistä kotiin kissan kasvot maalattuna kasvoihin ja katsella 11 aikaan illalla nukkuvaa lasta, jota tuskin oli nähnyt koko päivänä.”

Matka siis jatkui liike-elämään ja sillä tiellä Söderholm on edelleen. Mutta miten tanssiva insinööri päätyi yritysjohtajaksi? ”Itse asiassa olin tanssiurani jälkeen YIT:llä töissä, kun headhunter soitti ja tarjosi Ikean maanvetäjän paikkaa. Minä tietysti sitten innoissani hyppäsin siihen avantoon ja opin valtavan paljon. Siitä se oikeastaan lähti.” Nykyään Söderholm toimii Hallituspartnerit Ry:n toiminnanjohtajana sekä vaikuttaa usean yrityksen hallituksessa.

Harkitusti maltilliseksi asuntosijoittajaksi

Söderholm kiinnostui asuntomarkkinasta ja asuntosijoittamisesta jo 80-luvulla muuttaessaan Helsinkiin. Hän asettui asumaan Töölössä sijaitsevaan vuokra-asuntoon, mutta muistaa samalla ihmetelleensä, kun Kalliosta myytiin yksiöitä 18 000 markalla. ”Jo silloin mietin, että nyt varmaan kannattaisi tehdä jotain. Tuloni olivat kuitenkin siihen aikaan sitä luokkaa, ettei asunnon ostoon voinut lähteä.”

Ensimmäinen sijoitusasunto ilmestyi Söderholmin salkkuun vuonna 2000. Vaikka Helsinkiin muuttaessa päähän pilkahtaneesta ajatuksesta kuluikin tovi siihen, että hän osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa, on Söderholm ollut asuntosijoittaja jo pitkään. Itse asiassa, kuten moni muukin blogissamme esiintynyt asuntosijoittaja, myös Söderholm alkoi sijoittaa asuntoihin lopulta Vuokraturvan Timo Metsolan kannustamana. ”Tutustuin Timo Metsolaan ensin ihan muissa merkeissä, mutta sitten hänen kanssaan keskusteltuani ajattelin, että asuntosijoittaminen voisi olla minulle sopiva tapa sijoittaa ja päästä eteenpäin.”

Söderholm on siis ollut asuntosijoittaja jo vuosia, mutta hän on myös toiminut maltillisesti. Hänellä on tällä hetkellä 6 sijoitusasuntoa ja tarkoitus on jatkaa. ”Kyllä haluan toimintaa jatkaa, koska ne asunnot ovat minun eläkesäästöjäni. Paljon kuulen puhuttavan siitä, että kuka maksaa eläkkeen, mutta minä yritän säästää sitä myös itse.”

Kiinnostus remontoimiseen innosti sijoittamaan asuntoihin

Söderholm aloitti asuntosijoittamisen, koska asunnot tuntuivat vakaalta ja turvalliselta sijoituskohteelta. Sitä ne ovat olleetkin.

Asuntosijoittamisen tarjoamat vaikutusmahdollisuudet olivat myös yksi motivaatio sijoittaa. ”Olen ollut 15 vuotta pörssiyrityksen johtajistossa, joten tiedän, että pörssiyritykseen sijoittaessa niitä sijoituksiani hoidetaan kauempana minusta, ellen sitten olisi suursijoittaja. Mutta asuntosijoittamisessa pääsen itse vaikuttamaan ja olen lähempänä sijoituksiani.”

Myös kiinnostus rakentamiseen ja remontoimiseen rohkaisivat Söderholmia sijoittamaan. Rakennusinsinöörillä on luonnollisesti tietämystä ja taitoja, mutta Söderholmin miehelläkin pysyy työkalut kädessä. ”Asunnot ovat sellainen sijoitusmahdollisuus, joiden arvonnousuun voin myös itse vaikuttaa.”

Lisäksi Söderholm on aidosti innoissaan asuntojen remontoimisesta. ”Kun näen huonokuntoisen asunnon, haluan aina laittaa sen kuntoon. Rakentaminen, remontoiminen ja sisustus ovat minulle myös mieleisiä harrastuksia, niin nämä asiat ovat myös kaikki tukeneet toinen toistaan.”

Strategiana remontoitujen asuntojen vuokraus

Vaikka remontoiminen on lähellä Söderholmin sydäntä, on sijoitusasuntojen vuokraus ollut hänen päästrategiansa alusta asti. ”Yhden asunnon kerran remontoin ja myin suoraan, mutta muuten olen keskittynyt vuokraukseen. Noin kuusi vuotta sitten vielä ajattelin, että tällainen remontoi ja myy-strategia olisi mieleistä, kuten taustastanikin voisi päätellä. Siinä kohtaa minulla oli kuitenkin niin hektistä töissä, ettei siihen mahtunut muita projekteja mukaan.”

Hän myös toteaa, että flippauksen ansaintalogiikka ei ole hänelle se paras vaihtoehto. ”Se on tietysti paljon kiinni siitä, mitä haluaa siitä sijoittamisesta. Haluaako nopeita voittoja vai haluaako pitkää tuottoa, haluaako turvallisuutta vai haluaako mitä? Täytyy aina miettiä se itselle sopiva strategia. Minulle oli selkeää se, että haluan tehdä tätä pitkällä tähtäimellä ja säästää eläkkeeseen, joten asuntojen vuokraus on minulle se juttu.”

Söderholmin sijoitusasunnot sijaitsevat kaikki pääkaupunkiseudulla ja hän on keskittynyt vain yksiöihin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. ”Kerran ihastuin sellaiseen huonokuntoiseen kaksioon ja laitoin sen aivan uuteen uskoon. Siitä tuli todella kaunis, mutta vuokratuotto suhteessa käyttämääni velkavipuun ei noussut minulle riittäväksi. Mutta kun se oli hyvin remontoitu ja kauniiksi laitettu, niin kyllä se hyvin kaupaksi meni.”

Söderholm kuitenkin remontoi kaikki asunnot aina jossain vaiheessa, sillä hän haluaa tarjota kauniita ja viihtyisiä koteja vuokralaisilleen. Hän pyrkii myös miettimään, voisiko pohjaratkaisua muuttaa paremmaksi tai voisiko asuntoa muuten muokata nykypäivän asumiseen sopivaksi. ”Usein olen putkiremonttien yhteydessä laittanut asuntoja kuntoon oikein urakalla. Moniin olen saanut kyllä todella kivoja ratkaisuja tehtyä. Rakennusinsinöörin taustasta on tietysti ollut tässä paljon hyötyä.”

”Asukaslähtoisyys on asiakaslähtöisyyttä”

Söderholm toteaa, että paitsi rakennusinsinöörin ammatista myös liike-elämän työtaustasta on ollut hyötyä asuntosijoittamisessa. Tärkein bisnesmaailman ajatus, jota hän soveltaa myös asuntosijoittamiseen on asiakaslähtöisyys. ”Olen vahvasti sitä mieltä, että liiketoiminta, joka ei mieti asiakastaan ensin, ei voi olla kovin menestyvä. Ihan sama pätee asuntosijoittamiseen.”

Myös asuntosijoittamisessa on siis mietittävä asiakasta eli asukasta. ”Täytyy miettiä sitä, että minkälainen asukas asuu sellaisessa asunnossa, sillä alueella ja minkälaisia asioita se asukas asumiselta toivoo. Tässä voisikin oikeastaan sanoa, että asukaslähtöisyys on asiakaslähtöisyyttä.”

Söderholmin mukaan esimerkiksi kanta-asiakkuus on hyvä asiakaslähtöisen liiketoiminnan ajatus, jota voi hyödyntää myös asuntosijoittamisessa. ”Kanta-asiakkuuden ideahan on, että asiakkaan odotuksia yritetään ylittää, ettei asiakkaalla ole syytä vaihtaa. Tähän yksinkertaiseen kaavaan kanta-asiakkuuden pitäisi missä tahansa liiketoiminnassa perustua. Myös asuntosijoittajan intressi on pitää sama hyvä vuokralainen mahdollisimman pitkään ja silloin on ajateltava sitä vuokralaista ja ylitettävä hänen odotukset.”

Tämä onkin Söderholmin tärkein neuvo muille asuntosijoittajille: ”Älä mieti miten itse asuisit sijoitusasunnossasi, vaan mieti ja selvitä miten asunnon käyttäjä siinä asuu.”


 

Haluatko lukea Raija-Leena Söderholmin ja 11 muun sijoittajan tärkeimpiä oppeja asuntosijoittamisesta? Lataa Näin onnistut asuntosijoittajana-opas täältä.