Asuntosijoittaja Mikko Sjögren

Mikko Sjögren: Mansen Robert Kiyosaki

Tampereen Hämeenkadun kulmakahvilan nurkkapöydässä istuu rempseää Tampereen murretta puhuva ystävällisen näköinen mies. Pyydän häntä haastattelun aluksi vielä omin sanoin lyhyesti esittelemään itsensä. ”Sjögrenin Mikko, Valmennusyhtiö Varapuun perustaja, asuntosijoittaja, tietokirjailija, sarjayrittäjä, mitä näitä nyt on…lista on melko pitkä. Fokusoituja ei tosin välttämättä ole siellä listan kärjessä, mutta näillä eväillä on tehty.” Ja paljon hän onkin tehnyt.

Sijoittajaksi vanhempien kautta

Sjögrenille sijoittamisen maailma avautui, kun hänen vanhempansa myivät liiketoimintansa. Hän oli saanut kyseisen perheyhtiön osakkeita vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan lahjaksi, joista hänelle myynnin seurauksena jäi pieni pesämuna. Tuota pääomaa Sjögren sijoitti pörssiin pankin avustuksella 90-luvun alussa, mutta menetti yli puolet rahoistaan.

Sjögren päättikin ottaa itse selvää sijoittamisesta ja siitä, miten raha ylipäätään toimii. 2000-luvulle tultaessa hän oli saanut hävityt rahat sijoittamalla takaisin, mutta sitten kävi taas köpelösti. ”Teknokupla puhkesi, ja hävisin niistä rahoista puolet uudestaan. Onneksi sain kuitenkin sen jälkeen tehtyä pikkusen myös takaisin päin.”

Kiinnostus sijoittamiseen johdatti Sjögrenin lopulta myymään arvopaperisijoituksia Sijoitustalo Finlandia -nimiseen yritykseen (nykyään Finlandia Group). Vielä tuolloin hän piti asuntosijoittamista melko huonona sijoitustapana, sillä hänelle oli annettu pitkä lista asioita, jotka asuntosijoittamisessa voi mennä pieleen. ”Vasta myöhemmin ymmärsin, että se lista oli annettu siksi, että sillä voisi säikyttää asiakkaan, jolla on sijoitusasunto, jotta hän myy sen pois ja sijoittaa sen sijaan arvopapereihin meidän kautta.”

Arvopaperisijoittaja Sjögren halusi kuitenkin löytää sijoitusmuodon, jossa voisi käyttää velkavipua hyödyksi. Ystävänsä kautta hän tapasi Vuokraturvan perustaja Timo Metsolan, joka sai Sjögrenin innostumaan asuntosijottamisesta. ”Tapasin Timon ja hänellä tuntui olevan kirkas kuva siitä, mitä asuntomarkkinoilla tapahtuu, miten asuntosijoittaminen toimii ja miten velkarahaa käytetään. Vastaavasti, kun kävin Hämeenkadulla erään pankin neljännessä kerroksessa tapaamassa salkunhoitajaa, niin hän taas ei tuntunut tietävän, mihin rahaa pitäisi sijoittaa.”

Vuonna 2004 Sjögren myi oman osakesalkkunsa ja osti ensimmäiset kaksi sijoitusasuntoa. Siitä pyörä lähtikin pyörimään. Nyt 13 vuotta myöhemmin, hänen salkkunsa on nimittäin melko paljon suurempi. ”Omistamieni yhtiöiden kautta, joissa olen joko kokonaan omistajana tai vähintäänkin neljänneksellä mukana, on tällä hetkellä vähän reilu 10 000 neliötä salkussa. Niistä noin 6500-7000 neliötä on liikekiinteistöjä.”

Täyttä höyryä asuntosijoittajaksi

Sjögrenin suunnitelma oli kahden ensimmäisen sijoitusasunnon jälkeen edetä maltilla, mutta toisin kävi. ”Ajattelin, että ostaisin yhden asunnon vuodessa lisää, mutta vain puolentoista vuoden jälkeen asuntoja olikin omassa salkussa jo 21. Tarinahan on hiukan tutunkuuloinen,” Sjögren naurahtaa. Kyllä, monelle tässäkin blogissa tarinaansa avanneelle asuntosijoittajalle on käynyt aivan samalla tavalla.

Salkun ensimmäisten vuosien kasvuvauhti kuulostaa kuitenkin melko hurjalle. Eikö Sjögreniä missään vaiheessa hirvittänyt? ”No ei silloin, eikä oikeastaan nytkään. Mutta täytyy sanoa, että kyllä näin hieman vanhempana ja viisaampana yritän meidän asiakkaita varotella, etteivät innostuisi liikaa. Kaikkien ei kannata edetä hullun lailla. Itsellä se innostus vain vei mukanaan, kun tuo kärsivällisyys ei ehkä ole se korostunein luonteenpiirre.”

Vaikka Sjögrenillä on vauhtisokeudesta huolimatta kaikki mennyt paremmin kuin hyvin, hän myöntää, että tuuriakin on ollut matkassa. ”Silloin alkuvuonna 2008, kun korot kävivät viiden prosentin tuntumassa, Excelissä laskettiin lähes päivittäin, että mitähän tästä tulee. Onneksi sitten subprime-kriisi puhkesi ja korot tulivat lyhyessä ajassa kohti nollaa.” Vaikka Sjögrenin asuntosijoitukset olisivat rullanneet myös viiden prosentin koroissa, vaihtoehtoja itsensä elättämiselle olisi täytynyt miettiä, sillä ylimääräistä kassavirtaa sijoitukset eivät olisi tuottaneet. Eikä hänellä tuolloin ollut puskuriakaan. ”Mitään puskureitahan ei siihen maailman aikaan ollut tapana rakennella. Jos jostain löytyi 10 000 – 15 000 euroa, niin sillä ostettiin seuraava sijoitusasunto. Etukeno oli melkoinen.”

Sjögren haluaakin muistuttaa, että asuntosijoittaminen on pitkän matkan laji, jossa maltti on valttia ja tulevaan on varauduttava. ”Asuntosijoittamisessa tarvitaan rahaa kahteen asiaan; siihen, että pystyt ostamaan asunnon ja siihen, että pystyt pitämään sen. Etenkin nyt, kun markkinassa on tultu 23 vuotta pelkkää ylämäkeä, niin täytyy varautua siihen, että kyllä se markkina joskus heilahtaa.”

Varapuu sai alkunsa rakkaudesta lajiin

Pitkin haastattelua Sjögren jakaa neuvoja asunto- ja kiinteistösijoittamiseen liittyen – aivan kuten Valmennusyhtiö Varapuun valmennuksissa. Tuntuukin luonnolliselta, että Sjögren päätti perustaa valmennusyhtiön. Mutta miten yhtiö saikaan alkunsa?

Kun Sjögren itse innostui asuntosijoittamisesta, hän alkoi myös innostaa ystäviään, tuttaviaan ja asiakkaitaan toimintaan. Arvopaperisijoitusten myynnistä hän siirtyi töihin Vuokraturvalle, jossa he lanseerasivat asuntojen ostotoimeksiantopalvelun. Palvelun avulla ihmiset pääsivät ammattilaisten avustuksella helpommin käsiksi asuntosijoittamiseen. ”Siellä niitä juttuja valmennettiin pöydän yli asiakkaille ja kerrottiin, että mistä siinä asuntosijoittamisessa oikeasti on kysymys.”

Lopulta Sjögren ja hänen kollegansa Jaakko Savolainen siirtyivät Vuokraturvan kynnyksen toiselle puolelle ja perustivat Valmennusyhtiö Varapuun. ”Se lähti tavallaan rakkaasta harrastuksesta ensi alkuun. Kaverit kutsuivat luokseen, että tulisitko vähän juttelemaan tänne, sitten vähän sinne ja vähän tuonne.” Kaveriporukoiden keskeltä he siirtyivät pikkuhiljaa erilaisten valmennusten ja tapahtumien lavoille ympäri Suomea.

Vuonna 2010 Sjögren ja Savolainen päätyivät myös silloisen Suomen Yrittäjäyhteisön eli nykyisen Nordic Business Forumin järjestämän tapahtuman lavalle. ”Se 800 hengelle puhuminen oli niitä hetkiä, jolloin oma liiketoiminta otti vähän isomman pompun. Se on myös jännä juttu, että tässä välissä ehdin jo miettiä, ettei tuon tapahtuman jälkeen tapahtunut juuri mitään. Nyt kuitenkin tulee vastaan niitä ihmisiä, jotka olivat kuuntelemassa meitä siellä Jyväskylän Paviljongissa ja kertovat, että olivat heti seuraavana maanantaina menneet pankkiin ja aloittaneet sijoittamisen tai säästämisen. Se on kyllä hienoa kuulla tuollaisia juttuja näinkin monen vuoden ja mutkan kautta.”

Nykyään Valmennusyhtiö Varapuu järjestää vuodessa kymmeniä omia tapahtumia ja valmennuksia rahankäytöstä, sijoittamisesta ja vaurastumisesta ympäri Suomen. Lisäksi Varapuu on kehitellyt useita työkaluja talouden hallintaan, kuten erilaisia laskureita sekä Money Flow Challenge -pelin.

Valmennuksista saa paitsi tietoa myös tovereita

On siis sanomattakin selvää, että Sjögren pitää valmentautumista erittäin tärkeänä. Hän on kuitenkin todennut, että jos hän ensimmäistä sijoitusasuntoa ostaessaan olisi tiennyt asuntosijoittamisesta kaiken sen, mitä hän nyt tietää, olisi asunto todennäköisesti jäänyt ostamatta. ”Kollegani Marko Rasinmäki on osuvasti kiteyttänyt, että täytyy olla riittävästi tietoa, että pääsee liikkeelle ja innostuu, mutta ei niin paljon, että lannistuu. Monesti informaatioähky johtaa siihen, että ruvetaan miettimään sitä asiaa liikaa, eikä saada tehtyä mitään.”

Sjögrenin mukaan valmennuksien kautta saa ensinnäkin paljon käytännönläheistä tietoa. ”Vaikka minulla onkin navetallinen lehmiä ojassa, niin totta kai siellä valmennuksissa saa valtavan määrän tietoa ja vinkkejä. Lisäksi siellä saa arvokkaita oppeja vierailevilta puhujilta kuten Joonas Oravalta ja Olli Turuselta, Marko Kaarrolta, Mia Koro-Kanervalta, jne.”

Sjögren myös toteaa, että vähintään yhtä tärkeää on se, että valmennuksissa voi tavata muita asuntosijoittajia. ”Kun siellä kuulee tarinoita eri vinkkeleistä, niin väkisinkin oppii paljon myös niiltä muilta sijoittajilta. Itse asiassa meidän valmennuksissa on alkanut muodostua sellaisia ryhmiä, jotka käyvät keskenäänkin esimerkiksi kahvilla ja sparrailevat toisiaan.”

Ovatko valmennukset siis paras tapa oppia asuntosijoittamisesta? ”Kyllä kirjat on edelleen todella hyvä tapa tankata sitä pohjatietoa. Mutta sen jälkeen suosittelisin kyllä jotakin tapahtumaa tai valmennusta, koska siellä tapaa niitä samaan suuntaan matkalla olevia ihmisiä.  Kun niiden ihmisten kanssa sparrailee ja verkottuu, pääsee paremmin rakentamaan sitä omaa toimintaa. Se porukka siinä ympärillä vie aina ihmistä eteenpäin.”

Pitkän linjan liikemies ja asuntosijoittaja Robert Kiyosaki on myös painottanut kumppanien ja verkostoitumisen merkitystä: “Finding good partners is the key to success in anything: in business, in marriage and, especially, in investing”. Ehkä Sjögreniä voisikin kutsua Tampereen eli Mansen omaksi Robert Kiyosakiksi. Sanoisin, että näiden Kiyosakien neuvoista on hyvä ottaa vaari.


 

Haluatko lukea Mikko Sjögrenin ja 11 muun sijoittajan tärkeimpiä oppeja asuntosijoittamisesta? Lataa Näin onnistut asuntosijoittajana-opas täältä.