Search
Close this search box.

Nyt myynnissä sijoitusasuntoja Oulusta

Asuntosijoittaja 2016 -tapahtuma: Tulevaisuuden kaupungit

tulevaisuuden kaupungit

Asuntosijoittaja 2016 -tapahtuma: Tulevaisuuden kaupungit

Suomen Vuokranantajat järjestivät viikko sitten Asuntosijoittaja 2016 -tapahtuman, jossa me olimme myös paikalla. Tapahtuman teemana oli ’Asuntosijoittajan uudet mahdollisuudet’ ja päivän polttavia puheenaiheita olivat mm. kaupungistuminen, digitalisaation asumiseen tuomat muutokset sekä vuokralaisten uudet vaatimukset. Yhteen päivään mahtui jopa 12 puheenvuoroa eri näkökulmista, joten kaikkea on mahdotonta tähän tiivistää. Päätimme kuitenkin raportoida omia ajatuksiamme kahdessa osassa, joten tässä artikkelissa aiheena muuttoliikkeet ja tulevaisuuden kaupungit. Toisessa osassa keskitymme sen sijaan vuokralaiseen.

Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?

Tutkija Timo Aro aloitti päivän luettelemalla tiukkoja faktoja kaupunkien väestökehityksestä ja Suomen kansan muuttoliikkeestä. Tällä hetkellä joka viides asukas asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Lisäksi yhdeksän kymmenestä asuu Kokkola-Joensuu-linjan alapuolella. Tämän hetkisen ennusteen mukaan nämä määrät tulevat vain kasvamaan, sillä Suomessa on käynnissä kaupungistumisen aalto. Keitä nämä muuttajat sitten ovat ja miksi he muuttavat?

Aro viittasi viimeisen viiden vuoden tilastoihin, joiden mukaan yli puolet muuttajista olivat työllisiä ja jopa 74 % muuttajista olivat alle 35-vuotiaita. Viimeisen viiden vuoden dataa tarkasteltuaan Aro arvioi, että tulevaisuuden muuttajat voidaan jakaa neljään ryhmään; nuoret ja nuoret aikuiset, asiantuntijat ja osaajat, maahanmuuttajat sekä seniorit. Nuoret ja nuoret aikuiset muuttavat opiskelupaikkojen perässä korkeakoulu- ja opiskelijakaupunkeihin sekä ’mukaviin kaupunkeihin’. Asiantuntijat ja osaajat sen sijaan muuttavat töiden vuoksi suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille sekä tekevät mahdollisesti ns. heilurimuuttoja ulkomaille. Maahanmuuttajat taas asuttavat ensin koko maata, mutta muuttavat myöhemmin opiskelu- ja työmahdollisuuksien takia kasvukeskuksiin ja maahanmuuttajakeskittymiin. Toisaalta seniorikansa muuttaa Aron mukaan maakuntakeskuksiin ja kasvukeskusten vaikutusalueen palvelukaupunkeihin.

Näiden neljän ryhmän liikkeitä ja asukkaiden keskittymistä kasvukeskuksiin voi nähdä jo nyt, mutta muuttojen määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan ja asutus keskittynee entistä enemmän tietyille alueille. Aro myös lopuksi ihmetteli sitä, miksi Suomessa kaupungistumista pidetään uhkana, kun muualla maailmassa se nähdään mahdollisuutena. Hän heittää esimerkkinä rakkaan naapurimme Ruotsin, jossa samanlainen muutos on jo tapahtunut ja maalla menee hyvin. Lisäksi Aro kommentoi, että päättäjien pitäisi herätä myös siihen, että maakunta- ja hallintorajat estävät luonnollista liikkuvuutta, sillä ihmisten arki ei usein noudata näitä rajoja. Ihmiset saattavat esimerkiksi muuttaa töiden perässä uuteen kaupunkiin, mutta päättävätkin asua toisessa kaupungissa hyvien liikenneyhteyksien tai lyhyen ajomatkan päässä.

Millaiset kaupungit pärjäävät?

Aro puhui myös siitä, mitä asioita ihmiset hakevat asuinkaupungeiltaan. Kaupunkien houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä on Aron mukaan kuusi; 1) kovat vetovoimatekijät, 2) sijaintitekijät, 3) pehmeät vetovoimatekijät, 4) mainetekijät, 5) identiteettitekijät sekä 6) villit kortit eli erityispiirteet. Olennaisimpina Aro pitää kovia vetovoimatekijöitä kuten työpaikkoja ja investointeja, sijaintitekijöitä eli sijaintia ja liikenneyhteyksiä sekä identiteettitekijöitä eli henkilökohtaisia siteitä kaupunkiin. Pehmeät vetovoimatekijät kuten ilmapiiri, tapahtumat ja kulttuuri sekä mainetekijät eli esimerkiksi imago ja mielikuvat sen sijaan määrittävät pitkälti sen, jääkö ihminen kaupunkiin vai muuttaako hän muualle.

Aro myös muistutti Taloustutkimuksen tutkimuksesta, joka paljasti Tampereen olevan suosituin suomalainen kaupunki, johon ihmiset voisivat kuvitella muuttavansa. Seuraavilla sijoilla olivat Jyväskylä ja Turku, kun Espoo ja Helsinki tulivat vasta neljäntenä ja viidentenä. Suomalaiset myös arvioivat Tampereen kokonaismielikuvaltaan parhaimmaksi asuinpaikaksi kyseisessä tutkimuksessa ja seuraavilla sijoilla oli jälleen Turku ja Jyväskylä. Aro heittikin kysymyksen, miksi Tampere on aina kärjessä, vaikka esimerkiksi Oulu on rakenteeltaan melko samanlainen?

Myös Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen puhui viidestä globaalista megatrendistä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden asuinpaikkoihin. Nämä viisi trendiä ovat digitalisoituminen, väestönmuutos, niukkenevat luonnonvarat, globalisoituva talous sekä minä-me-yhteiskunta. Ehkä tulevaisuudessa siis menestyvät ne kaupungit, jotka ottavat huomioon nämä viisi megatrendiä ja muuttavat kaavoitustaan, toimintaansa ja palveluitaan niiden mukaisesti sekä yhdistelevät Aron mainitsemia kuutta tekijää oikeassa suhteessa.

Millaisia ovat tulevaisuuden kaupungit Suomessa?

Megatrendien vaikutusten sekä heidän projektiensa pohjalta Kaskinen puhui myös neljästä ominaisuudesta, joita kaupungeilta tulevaisuudessa odotetaan. Kaskisen mukaan päästöttömät, jaetut, tiiviit ja älykkäät kaupungit tulevat korostumaan tulevaisuudessa ja itseasiassa monet muut puheenvuorot tukivat tätä näkemystä. Ensinnäkin ilmaston muutos ja niukkenevat luonnonvarat pakottavat kaupungit kehittämään uusia ratkaisuja ja panostamaan päästöttömyyteen, uusiutuviin energianlähteisiin sekä energiatehokkuuteen. Myös Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rönkä kertoi, että heidän asumisyhteisöissä uusiutuvan energian käyttö on avainasemassa.

Toiseksi, jakamistalous tulee muuttamaan ja itseasiassa on jo muuttanut monia toimintamalleja. Airbnb, Uber, Ravintolapäivä yms. ovat jo muuttaneet paljon, mutta jakamisen ideaa levittäviä yrityksiä ja organisaatioita ilmestyy koko ajan enemmän ja enemmän. Yhteisöllisyys ja jakaminen tulevat siis olemaan kasvava osa tulevaisuuden asumiskulttuuria. Tästä puhui niin ikään taloustieteilijä Mika Pantzar, joka viittasi yhteisten kollektiivitilojen renessanssiin, kun esimerkiksi talosaunat, olohuoneet, yhteiskeittiöt ja kaupunkipuutarhat ovat nyt trendikkäitä. Rönkä kertoi myös Setlementtiasuntojen yhteisöllisistä asumisratkaisuista, joissa asukkaille on useita yhteistiloja, yhteisöllistä toimintaa ja he käyttävät jopa yhteistä sähköautoa.

Muuttoliikkeet suuriin kasvukeskuksiin taas tekevät kaupungeista tiiviimpiä. Enemmistö suomalaisista asuu jo nyt vain muutaman kaupungin läheisyydessä ja määrä tulee kasvamaan. Keskustojen lisäksi pienet kaupunkikeskukset tulevat kasvamaan ja niiden merkitys tulee korostumaan, kun ihmiset hakevat mieluista asuinpaikkaa hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääreltä. Helsingin kaupungin päätös hyväksyä uusi yleiskaava on jo merkki siitä, että suuntana on paitsi laajempi myös tiiviimpi kantakaupunki.

Viimeisenä asiana Kaskinen nosti älykkään kaupungin, millä hän viittasi digitalisaation ja nopeasti kehittyvän teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Hän antoi esimerkkinä puhelimen, jota katsomme keskimäärin kuuden minuutin välein. Puhelin onkin tällä hetkellä yksi tärkeimmistä tavoista hoitaa ja selvittää asioita. Erilaisten applikaatioiden määrä kasvaa ja iso osa näistä liittyy juuri kotiin, asumiseen ja liikkumiseen. Kaskinen kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa emme käytä puhelimia ollenkaan, vaan elektronisten laitteiden sijaan naputtelemme esimerkiksi keittiön pöytää tai jopa omaa kättämme.

Siis mitä?

Kaikessa lyhykäisyydessään tapahtuman puheenvuorojen perusteella voisi sanoa, että tulevaisuudessa Suomen asukkaat asuvat tiiviimmin muutamissa kasvukeskuksissa ja niitä ympäröivissä kaupungeissa ja kunnissa. Kyseistä jo alkanutta muuttoliikettä johtavat etenkin nuoret ja työlliset. Kaupungin, joka haluaa olla yksi näistä keskuksista, on oltava mukana muutoksissa sekä valmis tekemään muutoksia, jotta asukkaat viihtyvät ja jäävät. Kaupungit, joissa tulevaisuudessa asumme, ovat tiiviimpiä, päästöttömämpiä, jaettuja ja älykkäitä. Asuntosijoittajan on siis hyvä varautua siihen, että asutus tulee keskittymään tietyille alueille, yhteisöllisyys ja päästöttömyys tulevat korostumaan ja digitalisaatio tulee muuttamaan asumista. Summa summarun: ole hereillä ja valmistaudu nyt, sillä muutos on jo alkanut.

Tilaa Sijoitusoven julkaisut suoraan sähköpostiisi

Älä huoli, emme aio tukkia sähköpostiasi. Sen sijaan saat tiedon uusista sijoitusasunnoista, asuntomarkkinakatsauksista ja muista mielenkiintoisista asuntosijoittamisen aiheista.

Tilaustasi ei voitu tallentaa. Yritäthän uudestaan.
Kiitos liittymisestä sähköpostilistalle! Saat ensimmäisen viestin meiltä pian. Tarkistathan myös roskapostin sekä mahdollisen tarjoukset -kansion.
The SMS field must contain between 6 and 19 digits and include the country code without using +/0 (e.g. 1xxxxxxxxxx for the United States)
?

Jaa artikkeli:

SEURAA sijoitusovea

Liity sähköpostilistalle

Liittymällä Sijoitusoven sähköpostilistalle, saat maksutta enemmän luettavaa ja tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista ensimmäisten joukossa.

Suosituimmat

Asuntosijoittajan apuna

Asuntosijoittaminen aiheittain

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat kirjoitukset:

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

  • Ensimmäisenä tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista
  • Hyödyllisiä vinkkejä ja oppeja asuntosijoittamisesta
  • Uusimmat katsaukset ja analyysit suoraan sähköpostiisi

Liity Sijoitusoven sähköpostilistalle ja saat:

  • Ensimmäisenä tiedon uusista myyntiin tulevista kohteista
  • Hyödyllisiä vinkkejä ja oppeja sekä uusimmat katsaukset ja analyysit suoraan sähköpostiisi